Mummolan herkkuja

Minun on pitänyt pitkään kirjoittaa tytön naamiaisasun ompeluprojektistani, mutta koska se ei vieläkään ole täysin valmis, väläytän tässä välissä jotain muita käsitöitä, joista innostuimme kaikki viikonloppuna.

Eläkkeellä oleva äitini, tytön mummo, on hurahtanut vapaalla ollessaan entistä enemmän käsitöihin ja tehdas suoltaa jatkuvalta syötöllä mitä ihmeellisempiä projekteja. Nyt saimme nauttia virkaten ja kutoen tehdyistä pikkuruisista ihmeistä. Voitte varmaan arvata, että pikkutyttö ihastui näihin välittömästi. Nauttikaa!

Superihanaa näissä pikkuruisissa luomuksissa on vielä se, että äitini on tehnyt niistä todenmukaisia. Toukat ja sienet ovat tunnistettavissa oikeisiin kaimoihinsa. Bongasiko joku jo karvarouskun ja leppäyökkösen toukan? Miten ihana tapa opettaa samalla luonnon tuntemusta.

Kiitos äiti!