Ihana sekasotku

Pienen lapsen myötä kodin sisustaminen saa aivan uuden näkökulman. Kun pienokaisemme oppi konttaamaan ja nousemaan pystyyn, voidaan sanoa että elintaso nousi metrillä. Pienet ja rikkoutuvat esineet siirrettiin saavuttamattomiin, sillä lukuisista yrityksistä huolimatta, seitsenkuisen vauvan aivot eivät tuntuneet rekisteröivän sanaa ei.  Eikä edistystä ole kahdessa kuukaudessa juuri tapahtunut. Kaikkea ei kuitenkaan voi lähteä piilottamaan, minkä seurauksena kotimme muistuttaa usein taistelutannerta: leluja, revittyjä lehtiä, kenkiä, kaukosäätimiä. Lapsemme lempipuuhaa on eteisessä olevan avokenkähyllymme uudelleenjärjestely. Olen pitänyt eteisemme avoimesta ja boheemista meiningistä, jossa kaikki on saatavilla, joten en haluaisi lähteä tekemään mitään muutoksia siihen tai muuhunkaan kotiin. Eiköhän tämä ole vain yksi vaihe, kunhan äidin kärsivällisyys riittää hetken sekasotkua ja siivoamista.