Hääeleganssia ja dagen efter

Hääjuhlissa on nyt tuuletuttu, mukavaa oli. Juhlia vietettiin 20-luvun tunnelmissa. Oli hienoa nähdä miten suuri osa vieraista oli lähtenyt rohkeasti mukaan teemaan. Itse yritin kantaa korteni kekoon tuomalla juhlatyyliini hieman 20-lukua kimalluksen ja kampauksen avulla. Paljettitoppia en olisi varmaan muuten päätynyt ostamaan, mutta nyt pidän siitä aivan valtavasti. Hiuksiin yritin saada 20-luvun fiilistä kiharaisella kampauksella, joka nieli ainakin 50 pinniä 🙂 Laittautuminen onnistui mukavasti tytön päiväunien aikaan.

Entäs sitten se yö ja aamu poissa kodin rutiineista? Illalla en kyllä yhtään murehtinut, miten siellä pärjätään ja juhlat sujuivat rennossa tunnelmassa. Hotellille suuntasimme mieheni kanssa hieman ennen puoltayötä. Minä olin tässä vaiheessa jo niin väsynyt, että ajoitus oli parempi kuin hyvä. Yön nukuin levollisesti ja unta sain peräti 8.30 saakka. Hieman tavallista pidempään. Eikä kyllä tullut mitään pakottavaa tarvetta suunnata heti kotiin. Oli ihanaa nousta rauhassa ja nauttia valmiista aamupalasta. Normaalisti en voisi kuvitellakaan syöväni aamiaiseksi lihapullia tai nakkeja (mustaamakkaraakin oli tamperelaisittain tarjolla), mutta hotelliaamiaisella niitä on vain pakko ottaa. Ja hyvin maistui.

Aamupalan jälkeen suuntasimme pian kotiin, jossa vastassa oli hienosti pärjännnyt tyttö, jolla ei tuntunut olevan yhtään ikävä äitiä tai isää. Hyvä että halauksen sain! Tuli melkein paha olo. Voisi sitä nyt vähän iloisempi olla kun äiti ja isä tulevat kotiin.  Mutta parempihan se näin on. Eroahdistusta ei siis vieläkään ole havaittavissa.

Tänään tyttö nukkui päiväunia 2,5 tuntia. Taisivat isovanhemmat leikittää raukan uuvuksiin 🙂