Mitä kuuluu lastenhuoneelle

Seinä on nyt maalattu vaaleanpunaiseksi, halleluja. Homma hoidettiin nopealla rykäisyllä, kun mies oli tytön kanssa ulkoilemassa. En muistanutkaan, että maalaaminen käy melkein urheilusta. Tai sitten käsivoimani ovat vaan kaikessa hiljaisuudessaan pakanneet kimpsunsa ja kampsunsa ja muuttaneet muualle.

Seinästä tuli makuuni ehkä aavistuksen liian persikkainen ja lämmin. Tai oikeastaan ongelma on lähinnä keinovalaistuksessa. Luonnonvalossa sävy on mielestäni aika hyvä, jopa hieman viileä. Mutta vaaleanpunainen se on, siitä ei pääse mihinkään 🙂 Valoa ei kuitenkaan viimeaikoina ole ollut tarpeeksi, että olisin saanut hyvää kuvaa seinästä todenmukaisilla väreillä.  Siispä kuvituksena vain muutama otos, joiden ottaminen muuten oli työn ja tuskan takana vilkkaan kuvausassistentin takia. Kodin ja esineiden kuvaaminen on muuttunut mahdottomaksi, jos tyttö on hereillä. Joko heilutaan kuvissa miten sattuu tai sitten tullaan kitisemään kameran perään. On niissä teknisissä laitteissa joku ihmeen vetovoima.

Ja ei kun viikonlopun viettoon!