Muutamat viikot ovat menneet hassussa sumussa. Ystäviä, tapaamisia, lomaa, ei velvollisuuksia. Ollaan oltu liikkeessä, mutta jotenkin elämä on silti tuntunut olevan pysähdyksissä. Ollaan oltu tässä ja nyt.

Tänään kuitekin alkoi askel arkea kohti. Alkuja, loppuja, uusia asioita ja avoimia mahdollisuuksia. Paluu perusasioiden äärelle.

Ja tästäpä mukava aasinsilta niinkin perustavaan asiaan kuin vesi. Tampereen taidekeskus Verkarannassa oli taidelasin myyntinäyttely ja siellä huomioni kiinnitti Jukka Isotalon kaunis vesipullo. Isotalo valmistaa tuotteensa käsityönä hiomalla ja kiillottamalla sellaisista lasipulloista, joita ei Suomessa täytetä uudelleen. Puukorkki on pellavaöljyllä käsiteltyä leppää.

Yksinkertainen ja kaunis. Olen täyttänyt pulloa aamuisin, jotta se muistuttaisi minua juomaan vettä.  Minulla kun on tapana huhkia monesti päiväni jopa alle litralla nesteytystä, mikä ei kyllä millään mitalla ole terveellistä. Päänsäryt, väsymys ja monet muut oireet helpottaisivat varmasti, jos onnistuisin lisäämän vedenjuonnin määrää.

Katsotaan toimiiko.

Blogi jatkaa hiljaiselolla ja verkkaisella tahdilla vielä toistaiseksi. Toivottavasti saisimme helteitä elokuulle. 

Vielä on kesää jäljellä.