Kirjoitin jonkin aikaa sitten pikku tuholaisestamme, jonka jokapäiväinen työmaa oli eteisemme kenkähylly. Hyllymme on säilynyt koskemattomana nyt kolme päivää, kiitos viimeisimmän hankintani.

Tilasin itselleni kauan kaipaamani kumisaappat. Saappaat ovat Esprit-merkkiset ja äidin mielestä superihanat. Lapsi ei kuitenkaan ollut samaa mieltä. Avattuani paketin tyttömme pärähti protestoivaan itkuun. Itku alkoi aina uudestaan kun hän vilkaisikin saappaita. Ei auttanut äidin tai isän syli tai varovainen tutustuminen saappaisiin. Luovutimme hetken päästä ja jätimme saappaat eteiseen. 

Oikeastaan vasta tänään tajusin, että eipä ole tyttö käynyt aikoihin kenkähyllyllä.  Saappaat on siirretty jo kaappiin mutta ilmeisesti traumat olivat sen verran pahat, että kenkähylly kierretään nyt kaukaa.

Sääliksi käy pientä, mutta äiti kiittää, että ainakin toistaiseksi ei tarvitse olla järjestelemässä eteistä viiden minuutin välein.