Tässä nyt siis kiinnostuneille, miten meidän lasitettujen parvekkeiden lattia koki muodonmuutoksen. Aiemmat pohdinnat voi lukea täältä.

Kun vihdoin olimme päätyneet ostamaan UPM Profi Floor -komposiittilaatat marmorinvaaleana, alkoi asennustyö. Parvekkeilla oli entuudestaan betonivalun päälle nostettu puulaudoitus ja päätimme asentaa laatat suoran puun päälle. Tilaa oli korkeuden puolesta sopivasti kynnyksiin nähden ja puulaudoitus oli tukeva ja tasainen.

Komposiittilaatat asennetaan vapaasti yhdistämällä ne toisiinsa mukaan tulevilla kiinnikkeillä. Asennus on pääosin nopeaa, työläin osuus oli sahata reunasivujen vajaat laatat mittaansa. Sahaus sujui käsisahalla, kaarevat muodot pylväiden ja sadevesiputken ympärillä sahasimme pistosahalla.

Aikaa asennukseen meni osa-aikatyönä pari päivää per parveke. Valmiit laatat tuntuvat jalan alla hieman joustavilta, tuntuma ei siis ole sama kuin esimerkiksi kivilaatoilla. Pinnan tukevuus ja mahdollinen lonksuminen riippuu toki myös alustan tasaisuudesta.

Itse laatan pinta on hieman huokoinen ja karhea, mutta siihen tippunut likainen vesi lähti ainakin hyvin pyyhkimällä pois eikä värjännyt vaaleaa laattaa. Tummista tuolinjaloista huomasin heti jäävän haaleita raitoja laattoihin, mutta raidat lähtivät pyyhkimällä. Ongelma häviää, kunhan laitan jalkoihin vaaleat huovat tai muut päällysteet.

Lyhyen kokemuksen perusteella laatat ovat tuntuneet hyvältä vaihtoehdolta. Sävy olisi voinut olla hieman enemmän harmaaseen taittava, sillä olemassaoleva harmaa seinä ja sinertävät lasit saavat joissain valoissa laatat näyttämään hieman likaisen värisiltä. Olen kuitenkin tyytyväinen, että valitsimme vaalean lattian, sillä aurinko kuumentaa parveketta jo muutenkin tarpeeksi. Tumma lattia kuumenisi liikaa. Ja nyt tummat kalusteemme tulevat ihan eri lailla esiin vaalealta pohjalta. Sen, miten laatat kestävät aikaa, tulemme näkemään vasta jatkossa.

Ihana päästä nyt sisustamaan parvekkeita kesäkuntoon. Kuvissa näkyvät Fine Little Dayn tyynyt ehdinkin jo hankkia. Tänä keväänä mieltä hallitsevat luonnolliset värit, materiaalit ja käsin tehdyt pinnat. Ja tietysti kasvit ja kukat. Niitä laitan juuri niin paljon kuin uskon ”tiellä olevia rehuja” inhoavan mieheni niitä kestävän.