Uuden vuoden lupaukset ovat olleet minulle tuntematon tapa, enkä tänäkään vuonna siis tehnyt sellaista. Jotain muutosta olen viime aikoina kuitekin ilmassa havainnut ja toivon, että se tie jatkuu.

Nimittäin omalta mukavuusalueelta poistuminen ja piintyneistä tavoista luopuminen. Kuvissa vilahtavat hyvin pinnalliset asiat, mutta ne ovat esimerkkejä pienistä asioista. Kuten vaikka nuo kynnet. Porttiteoria on tällä kertaa (hyvässä yhteydessä) pitänyt paikkansa ja hillitty pidättäytyjä on siirtynyt pikkuhiljaa vahvempiin aineisiin. (Katso esim. Joulurevittelyt ja Kynsihulluttelija iski taas.) On kokeiltu värejä, kimalletta ja uutena vuotena koristin perus-ranskalaisen itse ihan kunnon hileillä. (Aivan mainiota lakkaa muuten myös pikkuiselle tyllerölle, kun levittäminen ei ole niin just vaan melkein). Ja se on ollut ihanaa. Miksei sitä voisi vähän irrotella välillä.

Ostinpa myös elämäni ensimmäiset puhelimenkuoret, vaikka olin aina ollut sitä mieltä, että se on turhaa ja puhelimen kuuluu näyttää tylsältä, mustalta, harmaalta ja mahdollisimman joukkoon sulautuvalta ja ankealta. No, onhan nuokin nyt mustavalkoiset, mutta hei, sentään kuvioltaan hauskat.

Ei pelkoa, ei täältä kuitenkaan kuoriudu pinkkia hattarapäätä, kyllä sitä sen verran uskollisia omalle itselleen ollaan.

Mutta että välillä voi myös relata, kokeilla uutta, ja että kaikki ei aina ole NIIN vakavaa.

Oikein hyvää vuotta 2015 kaikille teille ja otetaan rennosti!