Kuvakollaasin paluu

P1083666.jpg

P1083681.jpg

P1083690.jpg

Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille! Uusi vuosi aloitetaankin täällä blogissa sisustusasioilla.

Keittiön mustalla seinällämme oli jo ennen remonttia kollaasi valokuvista. En kuitenkaan laittanut sitä heti takaisin, vaan makustelin hetken, millaisen muodostelman seinälle oikein haluaisin. Pelkät mustavalkoiset valokuvat tuntuivat tällä kertaa pliisulta ja nähdyltä, joten lähdin etsimään kauniita kuvituksia ja printtejä valokuvien seuraksi.

Omat suosikkipaikkani printeille ovat Society6 sekä Junique. Sivustot tarjoavat valtavan määrän pienten ja suurempien taiteilijoiden printtejä laidasta laitaan. Varoituksen sana! Näissä saattaa vierähtää tovi.  Heiltä saa myös printit useassa eri koossa ja kehystettynä, mikä oli itselleni tärkeää, koska halusin työt pienikokoisina.

Omat valintani olivat tällä kertaa Victoria Verbaanin naishahmo sekä Mareike Böhmerin vuoristomaisema.

Karsin olemassa olevat valokuvat muutamaan parhaimpaan ja yhdistin ne printtien kanssa epämääräiseksi sommitelmaksi. Tiedättekö muuten, miten vaikeaa on päättää sommitelman muoto? Väänsin ja käänsin paperista leikkaamiani mallipaloja varmaan viikon verran, eikä selkeää ratkaisua tuntunut syntyvän millään. Näin ne nyt kuitenkin siihen päätyivät. Onneksi naulat eivät ole ikuisia ja paikkoja saadaan muutettua, jos vaikka silmiin osuu uusi taulurakkaus.

Kulttuuri Sisustus Suosittelen

Joulun haikeus

PC243466.JPG

Joko se meni? Taas yksi joulu takana. Kotosalla ollaan ja pysähtyneissä tunnelmissa eletään reissailujen jälkeen. Ollaan ja möllötetään, vielä viikon verran. Niin kliseistä kuin se on, joulu nostattaa aina itselleni tunteita pintaan, sillä silloin korostuu yhdessäolon aika.

Jouluna saatiin nauttia sekä miehen että minun perheeni seurasta. Olo oli iloinen, mutta samalla myös jotenkin haikea. Miten kiitollinen ja onnellinen saa olla, kun ympärillä on ihmisiä, jotka välittävät ja kaipaavat. Joiden luokse voi aina mennä ja tietää olevansa tervetullut. Moni tässä maailmassa kuitenkin viettää yksinäistä joulua. Eikä vain joulua, vaan päiviä ympäri vuoden.

Oli se sitten perhettä, ystäviä mitä vaan. Eniten maailmassa toivon, että lapseni saisi läpi elämän kokea samanlaista turvaa ja iloa läheisistään.

Mutta ei nyt heittäydytä ihan missiksi ja maailmanrauhaksi. Saa minulle kuitenkin pari lahjaakin ensi vuonna tuoda. Oli ne taas sen verran kivoja. Pukki ei valitettavasti ehtinyt tänäkään vuonna sisälle asti, kun tytöltä kysyttäessä ”tuleeko pukki sisälle vai jättää lahjat ovelle”, kuului vastaus yksiselitteisen jännittyneellä ulosannilla: ”Ovelle!”

Toivottavasti teillä oli hyvä joulu ja iloisia pukkia pelkäämättömiä lapsia!

Suhteet Ystävät ja perhe Mieli Ajattelin tänään