Valoa pimeään
Täällä on sairastettu jo useampi päivä. Ensin flunssa iski tyttöön ja tarttuihan se vihulainen vihdoin myös meihin vanhempiin. Molempiin samaan aikaan. Olen niistänyt varmaan viisi vessapaperirullaa (kyllä, ne ovat paljon käytännöllisempiä kuin nenäliinat) eikä helpotusta näy.
Olisi niin mukava kertoa kuinka olemme tunnelmoineet peiton alla lämmintä juoden, mutta se nyt ei olisi koko totuus. Koti on kaaos ja ruoaksi on syöty mikro- ja noutoruokaa. Mutta siitä viis. Huomenna tytön uskaltaa jo ehkä viedä aamupäivähoitoon, mikä kyllä pelastaisi tämän yrittäjäperheen arjen, jossa sairaanakin se kone on avattava. Tällaisissa tilanteissa sitä kyllä toivoisi asuvansa lähempänä mummoja ja mummeja.
Kuvissa Clas Ohlsonilta ostamani valot parvekkeelle, jotta tässä postauksessa olisi nyt edes jotain positiivista. Valot ovat tavallisuudesta poiketen saaneet palaa jo muutamaan otteeseen. Yleensä sytytän jouluvalot vasta joulukuun alussa, mutta ei se nyt niin tarkkaa ole. Tämä olkoon minun joulunaloitukseni. Valon pilkahdus pimeydessä.
Kunhan tästä taas tokenen niin seuraavaksi voisi olla vuorossa glögiä ja piparien leivontaa.
