Tag: minä

Harvinainen lounas ja muuta ruoka-asiaa

Harvinainen lounas ja muuta ruoka-asiaa

Viime aikoina blogeissa on ollut paljon puhetta siitä, aiheuttavatko positiiviset hyvän mielen blogit kateutta ja ahdistusta lukijoissaan. (Katso esim tämä Eeva Kolun kirjoitus.) Voin itse tunnustaa, että kyllä joskus aiheuttavat, vaikka suurimman osan ajasta nautinkin ihanista jutuista ja kuvista. Oma heikko kohtani on ruoka. Katson usein kaihoisasti, miten pienten lasten äidit väkertävät aamupalaksi pöytään hedelmävartaita, […]

Kasvamisesta ja kasvattamisesta

Kasvamisesta ja kasvattamisesta

Päivän poikkeuksetta ihanin hetki on kun tyttö herää unenpöpperöisenä päiväunilta silmiään suloisesti siristellen ja sängyssä möyrien. Meillä ollaan nääs hitaita herääjiä. Silloin tytön haluaa hukuttaa suukkoihin ja hellittelyyn. Temppuilija ruokapöydässä tai rimpuileva kiljukaula pukiessa saattavat puolestaan saada äidin veren kiehumaan sekunneissa. Siinä on hellyydentunteet kaukana. En koskaan lakkaa ihmettelemästä millaisen tunnekirjon oma lapsi voi saada […]

Loppuja ja alkuja

Loppuja ja alkuja

Opiskelija, kotiäiti, työssäkäyvä? Opiskelijan voi tällä haavaa viivata yli, sillä päätin parin vuoden hiljaiselon jälkeen vihdoin laittaa yliopiston tutkintotodistushakemuksen menemään. Olin roikkunut mukana käytännössä sen takia, etten nähnyt järkeä valmistua siinä vaiheessa kun olin raskaana. Ajattelin myös ehkä haluavani vielä opiskella lisää. Nyt tiedän etten halua, yliopistossa siis. Tässä sitä ollaan, todistus kourassa. Tyttömme on […]