Kaksi päivää takana

Ensimmäisen työttömyyspäivän reipastelin. Aamusta vein lapset tarhaan ja siistin kotia, pesin pyykkiä ja kävin kaupungilla asioilla. Ostin pari vetoketjua korjausompelua varten, lyijynauhaa verhojen lyhentämiseen, sekä tilkuista insprioituneena pari oranssia kangasta lähestyvää Halloweenia silmällä pitäen. Ostoslistalla oli myös tiara tai kukkapanta alkuillan Prinsessa Ruusunen elokuvan erikoisnäytöstä varten. 

Hain lapset päiväkodista ja puolison kotiuduttua lähdin prinsessa-asuisen tyttäreni kanssa elokuviin Bio Rexiin.  Ei huonompi alku työttömyydelle. Töissä ollessa tämän järjestelminen olisi vaatinut varsin mittavat ennakkojärjestelyt. 

Tänään en sitten tehnytkään juuri mitään. Makasin sohvalla ja katsoin televisiota. Tsekkasin avomia tehtäviä netistä. Pohkeita särkee, hartioita särkee ja pian päätäkin. Nukuin viime yön oikein hyvin, mutta olen silti ollut iltapäivästä eteenpäin hyvin väsynyt ja uninen. Epäilen että koko viime vuoden väsymys ja uupumus alkaa purkautua. Vielä pari viikkoa sitten näytti siltä että olisin ehkä pystynyt aloittamaan uudessa tehtävässä jotakuinkin ensi viikolla. Jäin kuitenkin kisassa hopealle, ja juuri nyt se tuntuu hyvälle. Olisi kamala ajatus lähteä heti ensi maanantaista uuteen työhön. Tajusin sen jossain vaiheessa itsekin ja päätin että vähimmillään pitää saada pitää parin viikon ”hygieniatauko”, jossa päästetään irti vanhasta ja hetki levähdetään ennen uuden aloittamista. Nyt näyttää siltä että tauko tulee vääjäämättömästi venymään pidemmäksi.