MITEN OTETAAN PAKIT VASTAAN (vaikka se sattuu)

Melkein yhtä perseestä on joutua antamaan pakit kun saada pakit. Pyörittelet  mielessäsi useita versioita, miten viestiä huonot uutiset mahdollisimman pehmeästi. Eihän kukaan haluaisi toista loukata. Viesti, soitto vai pitääkö peräti tavata? Tämän määrää varmaankin aika eli kauan olette tapailleet tai onko peräti homma muodostunut jo suhteeksi. Ystäväni nuori miespuolinen työkaveri on sitä mieltä, että jos on käynyt treffeillä alle 10 kertaa ei ole velkaa minkäänlaista selitystä – voi vain yksinkertaisesti ghostata eli lopettaa viestittelyn tyystin ja kadota. Itse koen tuollaisen kyllä vähän raadolliseksi – voi kai sentään kunnioittaa toista sen verran että kertoo mistä on kyse.

Joskus, kun on mielestään hyvinkin nerokkaasti saanut sanottua En halua tavata sinua enää, ei viesti kuitenkaan ole mennyt perille. On käyttänyt ehkä liikaa korulauseita ja viesti on liian ympäripyöreä, on kierrellyt ja kaarrellut kautta rantain ja läpi kukkasten. Joskus omasta mielestään helvetin suora viestikään ei tunnu menevän perille. Joskus suomalaisen miehen itsetunto on yllättävän korkea! Etenkin, jos kyseessä on itseäni hieman nuorempi mies – pakit ei ilmeiseti tunnu uskottavilta. Että eihän nyt tommenen vanha akka vaan voi jättää tämmöstä adonista. Kyllä voi.

Jotkut reppanat yrittävät saada pään käännettyä ja jatkavat jallittamista. Tämä menee usein saakelin kiusalliseksi. Ei se vanha, vettynyt tulitikku vaan nyt roihahda, vaikka kuinka räpsyttelisi. Räps räps, ei syty! Mies tekisi itselleen (ja naiselle!) palveluksen, säästäisi molempien aikaa kun vaan luovuttaisi. Homma muistuttaa viisaudenhampaan poistoa: hammas pitää nykäistä kertaheitolla irti eikä kitkuttaa kuukausikaupalla.

Surullisimpia tapauksia ovat möksähtäjät. Katkeruus ei kaunista ketään – kaikkein vähiten keski-ikäistä miestä. Heittäydytään neljävuotiaan tasolle: Ite olitkin aika kakka ja ihan tyhmä! Ja muutaman päivän päästä pyydellään kasuaalisti lounaalle.

Hommaa ei helpota, että mennään itse viinipäissämme viestimään tylsyyksissämme vanhalle, jo lempatulle pokalle. Pitää syyttää sitten vaan itseään, kun tyyppi innostuu jälleen ja joutuu aloittamaan kannoilta karistelun uudestaan. Kuka oli taas tyhmeliini!

Olen mielestäni vuosien varrella kehittynyt aika hyväksi tuntijaksi. Tähän itseasiassa riittää, että on itselleen raadollisen rehellinen. Jos oikeasti haluaa, sen kyllä huomaa, onko toinen kiinnostunut vai ei. Naiset etenkin syyllistyvät vatuloimiseen ja yltiöpositiivisuuteen keskenään: sillä on vaan ollut kauheen kiire, ihan varmasti se soittaa vielä! Vaikka se nyt laittoi että ei ehdi nähdä niin varmaan se kuitenkin haluu nähdä vaikka ens viikolla!

Ei se soita, eikä halua nähdä, just face it. Sinkkuelämää-sarjassa naisten hyvä miespuolinen ystävä keskeyttää naisten keskinäisen vatuloinnun ja uskottelut ja pamauttaa Mirandalle: He is just not that into you. Miten vapauttavaa! Uskon, että jos mies on oikeasti kiinnostunut hän kyllä ehdottaa treffejä ja pitää yllä keskustelua viestittelyllä. Jos viestiä / soittoa ei kuulu muutamaan päivään on homma päivänselvä. He is just not that into you.

Olen myös lopettanut ystävieni kanssa turhan vatuloimisen ja olen ryhtynyt totuuden torveksi. Harmillisesti kaikki ystävät eivät arvostakaan järjen ääntäni vaan haluavat  uskotella itselleen, että mies todellisuudessa haluaa juuri hänet, mutta ei vaan ehkä itse sitä vielä tiedä! Onko pakit niin kivuliaat, että halutaan mielummin lillua harhaisessa hötössä? Eikö lopputulos kuitenkin ole sama – rakkautta ei ole eikä tule tästä viritelmästä. Jos oikein kinuat niin ehkä se kerran jaksaa sua painaa. Turha sitten tulla niistämään meikäläisen mekkoon. Minulle ollaan ehkä syystäkin loukkaannuttu syvästi kun olen todennut, että vaikuttais nyt siltä että tyyppiä ei kiinnosta, Tinder vaan laulamaan taas tyttöseni.

No niin – nyt sain tämän ulos systeemistäni. Odottelenkin nyt jo toista päivää miehen yhteydenottoa. Soittaakohan se? Ehkä se kuitenkin tykkää musta? Se kuitenkin sanoi, että haluaa vielä nähdä! Ja laittoihan se kuitenkin myös yhden viestin toissapäivänä…