DOM

Katselin eilen PS:n  ( http://yle.fi/aihe/puoli-seitseman) uusinnan, jossa kyseltiin ihmisiltä miksi pääsiäistä vietetään? Useat vastasivat, ”no kai se jotenkin Jeesukseen liittyy”. Muutamat ” en mä tiiä” ja eräs nainen kertoi, että ”Jeesus ristiin naulittiin ja meillä vietetään perinteistä kristillistä pääsiäistä perheen kesken”.

En ole itse ikinä kuulunut kirkkoon. Ensimmäisellä luokalla kun äitini saattoi minut kouluun, sai äitini ruskean kirjekuoren. Ajattelin, että hei jes, jotain erillaista. Kirjekuoressa oli tietoa ET eli elämänkatsomustiedon tunneista. Kävin ala-asteella ET tunneilla yhden luokkakaverini kanssa ja muut oppilaat edustivat eri uskontoja. Vielä silloin, ei heille järjestetty omaa opetusta. En muista paljoakaan tunneista. Käsiteltiin eri uskontoja ja parhaiten muistan sen kun opettajani oli ollut viikon New Yorkissa ja kertoi matkasta. Silloin opin, että New York on ”the Big Apple” ja hotelleissa voi olla ötököitä. Sinne minä vielä joskus haluan. 

Ylä-asteella muutimme perheeni kanssa pienelle paikkakunnalle. Jostain syystä tiedoissani oli, että olen ev.lut. No en ollut. Olisi pitänyt vaihtaa naapuri luokkaan jossa oli muitakin ” ei kirkkoon kuuluvia” mutta jo muutamassa päivässä olin löytänyt uusia ystäviä, joten en halunnut. Kävin itsenäisesti ET tunnit, missä ei ollut mitään järkeä. Varsinkin ylä-asteella tunnit olisivat koostuneet keskustelusta ja pohdiskelusta. Vietin ajan koulun käytävillä kun muut opiskelivat uskontoa. 

Uskonnot ovat aina kiehtoneet minua ja varsinkin kirkot. Ei ne Milanon Duomot ja Pariisin Notre Damet. Vaan ne pienet piskuiset, kyläkirkot. Roomassa löysimme aivan ihanan pienen kirkon, jossa katolilainen nainen tulee selittämään minulle italiaksi aivan onnessaan, että tuossa se nyt on! Taulu, jossa nainen kohtaa Jeesuksen. En muista oliko se Maria Magdalena vai kuka. Mutta tälle naiselle tämän taulun näkeminen oli jotain niin suurta. Itsekin aivan innostuin, että hei niin onkin! 

Viimeisen vuoden aikana olen miettinyt, että pitäisikö repästä ja liittyä kirkkon. Ehkä Madventures pojilla, Rikulla ja Tunalla on hieman osuutta asiaan mutta ainakin olen miettinyt asiaa. Haluaisin tukea lasten iltapäiväkerhoja, muskareita joissa ei kuulema kuin lopuksi viisata yksi ” jesse biisi” ja vanhuksia ( yksinäisyys on astetta pahempi sairaus kuin alipaino, kertoo yksi kampanja). No ystäväni ja mieheni ovat sitä mieltä, että voihan näitä asioita tukea muutenkin kuin liittyä tähän vanhoilliseen institutioon. Mutta juuri siksi haluaisin. Jos kirkkoon ei liity uutta verta ja uusia mielipiteitä omaavia niin eihän se ikinä muutu. No eihän kirkko voi perustuksiltaan muuttua juuri siihen mihin haluaisin mutta jos tulisi edes piirun verran lähemmäksi nyky-yhteiskuntaa olisin tyytyväinen. No pohdintani jatkuu vielä.

Yksi asia jonka olen kirkonpiiristä löytänyt on DOM. Oulussa toimiva secondhand kirpputori. https://www.facebook.com/domsecondhand. Viime jouluna olimme veljeni kanssa kaupunkikierroksella ja suuntasimme vakio kirpparillemme mutta näin matkanvarrella kyltin, joka oli lumen peitossa. Jokin sanoi minulle, että pyyhi lumet ja katso mitä kyltissä lukee. Ha haa. Kyltissä luki; DOM seconhand ja nuoli sisäpihalle. Myymälä sijaitsee vanhassa pappilassa. Keltainen puurakennus. Pienet portaat ylös ja olet perillä. Rakastuin heti näkemääni. Ullakkotila jossa tuotteet nätisti esillä. DOM ottaa myyntiin vain hyväkuntoisia tuotteita ja mielellään hyviä merkkejä. Koko potti menee hyväntekeväisyyteen. Viime kerralla tuettiin erästä Oulun nuorisojärjestöä. 

IMG_6962.JPG

Löysin ainakin kolme paitaa ja kahdet kengät. Olen jo vieraillut domissa kolme kertaa, aina Oulun matkojeni yhteydessä. Joka kerta on löytynyt jotain ihanaa. Viime kerralla pääsin seuraamaan muotikuvauksia vanhaan pappilaan. Kuvat kertokoon puolestaan. Olisin voinut katsella huoneita tuntikausia mutta isäni odotteli autossa tupakkaa polttaen, joten vierailuni oli pikainen.  Enhän halua tukea isäni tupakointia yhtään enempää. 

 

 

IMG_6927.JPG

IMG_6903.JPG

IMG_6938.JPG                                                       Kuvaukset käynnissä, talkootyövoimin.

IMG_6958.JPG                                                        Piian kammari toimii sovitushuoneena. 

IMG_6965.JPG

IMG_6971.JPG

IMG_6976.JPG                                                       Vanhaa pappilaa.

Domissa on myös kangaspuut, ei kun mattoja kutomaan. Hääpukuja saa lainaan jos tulikin kiire vihille. Puvut ovat kuin näyttely itsessään. 

IMG_6924.JPG

IMG_6949.JPG

En muuta kuin voi toivottaa onnea tälle ihanalle projektille! Ja jos jotain opin, muista aina pyyhkiä lumet kylttien edestä. Silloin et kävele onnesi ohi.

IMG_6979.JPG

HeiniE

Muoti Ajattelin tänään Ostokset

Naapurissa

Blogi jäi näköjään osaltani tauolle ennen kuin oli edes kunnolla alkanut. Onneksi täällä on jo luettavaa ihanan kanssabloggaajani ansiosta. Vaikka en ole ehtinyt kirjoittaa blogia, ehdin käydä noin kuukausi sitten Tukholmassa. Maailman kaikista paikoista matkustaisin tietysti mieluiten Ouluun, mutta oli Tukholmassakin kivaa. Itse asiassa  Helsingin hyvä puoli Ouluun verrattuna on kivemmat ulkomaan naapurit. Sillä välin, kun yritän miettiä muita, muistutan, että Oulun naapuri on Haaparanta. Muistan joskus syöneeni Haaparannassa hyvää kiinalaista. Hyvää kiinalaista ruokaa vähättelemättä, matkustan Haaparantaa mieluummin kuitenkin Tukholmaan.

Reissu oli synttärilahja eli aina vain parempi. Lahjaan kuuluin kelttipunkkibändi Dropkick Murphysin keikka, jota ei varmaankaan oltu valittu ihan minua ajatellen. Keikalla mietin, että irlantilaisten tulisi laittaa tämä bändi Euroviisuihin. Myöhemmin selvisi, että se ei tule olemaan mahdollista, koska bändi on jenkeistä (muutenhan ne bändit määrätään sinne ilmeisesti kysymättä). Ei siis ihan omia lempibändejä, mutta keikka oli oikein viihdyttävä. Varoitan, että kelttipunkki herättää kaljanhimon. Itse vastustin sitä urhoollisesti (melkein) loppuun asti.

Keikka oli lauantaina, ja ennen sitä ehdimme olla yötä laivassa, nauttia yllättävän erinomaisen aamupalan vanhassa kaupungissa  sekä syödä vielä erinomaisemman illallisen Rolfs Kökissä. Valokuvaaminen unohtuu minulta harmittavan usein, mutta on reissulta sentään kaksikymmentä otosta. Tiukan karsinnan jälkeen tähän valikoitui neljä. En ole myökään niitä kuvaajia, jotka määrän sijasta panostavat laatuun. Ajattelin ottaa molemmat haltuun sitten tulevaisuudessa.

DSC01133_2.jpg

DSC01141_2.jpg

IMG_0816_2.jpg

 

Sunnutaina kävimme Tukholman modernin taiteen museossa Modernassa. Olen kerran käynyt aiemmin Fotografiskassa, mutta tällä kertaa kenelläkään meistä ei tuntunut olevan valkokuvataiteellinen olo. Moderna oli viihdyttävä ja sijaitsee ihanalla paikalla. Tällä kertaa parasta museossa oli valokuvataiteennäyttely A Way of Life. Ja joo juuri valokuvataide oli sitä, mikä minua ei pitänyt kiinnostaa. Täytyy myöntää, että olen aiemmin suhtautunut valokuviin taiteena hieman vähättelevästi. Ajattelin, että öhm kuka vaan osaa ottaa hienoja kuvia. Ja kyllä olin todellakin väärässä. A Way of Life oli täynnä toinen toistaan kiinnostavampia kuvia, jotka olivat pakahduttavan täynnä tunnetta. Yksin olisin itkenyt.

Valokuvataiteen maagisuuden lisäksi opin taas, että museot ovat parhaita yksin käytynä. Joskus teokset haluaa vilkuilla nopeasti ja joskus tuijottaa yhtä teosta tunteja (okei minuutteja). Alla olevassa kuvassa selailen taidekirjaa. Kuva on täysin lavastettu. Vaikka rakastan kirjoja ja rakastan taidetta, taidekirjoihin en ole päässyt sisälle. Ainoat kirjat, joita museokaupoissa luen, ovat lasten 3D-kirjoja. Ne paperirakennelmat vaan vetävät minua puoleensa. Harmi ettette ehdi ainakaan tämän suosituksen perusteella nähdä A Way of Life -näyttelyä, koska se meni jo. Suosittelen tästä huolimatta lämpmästi vierailua Modernassa.

IMG_0832_2.jpg

 

Museovierailun jälkeen kävimme muuten syömässä The Hairy Pig Delissä vanhassakaupungissa. Mene, jos todella rakastat makkaraa. Muuten suosittelen jättämään väliin.

Emma

 

Kulttuuri Matkat Suosittelen