Vielä ehtii: Top of the Lake
Olen seurannut ohjaaja Jane Campionin tekemisiä aina sitten Pianon, joka kosketti tasapainoilemalla hiljaisen pidättäytyneisyyden ja pidättelemättömän halun ristiaallokossa. Ja tietysti esitteli maailmalle tykin Anna Paquinin (kukapa olisi uskonut, että hänestä tulee vielä Sookie Stackhouse…). Naisen muotokuva ja sittemmin herkkä Yön kirkas tähti jatkoivat vahvalla epookkilinjalla. Harvey Keitelin ja Kate Winsletin tähdittämä Holy Smoke taas tutki psykologisia ja seksuaalisia valtapelejä ihan kiinnostavasti, muttei saavuttanut sen suurempaa menestystä. Eroottissävytteistä jännäriäkin Campion on ehtinyt kokeilla sarjamurhaajatrilleri In the Cutissa.
Campionin uusi, BBC:lle ohjaama kirjoittama ja ohjaama kuusiosainen Top of the Lake ei muistuta ihan tarkalleen mitään näistä, mutta on siitäkin aistittavissa tietty persoonallinen ote. Ohjaajan kotimaahan Uuteen-Seelantiin palaava rikossarja on ensivaikutelmalta synkkä, mutta liioittelemattoman hienovireinen ja psykologisesti tarkkanäköinen. Sarjasta näkyy myös uusiseelantilaisten läheinen suhde luontoon sekä vahva ja monivivahteinen naisnäkökulma.
Viime viikolla Ylellä startanneen, 12-vuotiaan tytön salaisuudesta käynnistyvän tarinan ensimmäinen jakso löytyy vielä muutaman päivän Areenasta, joten yhä ehtii. Vielä en itsekään tiedä mihin suuntaan sarja kehittyy, mutta roolitus ainakin on lupaava. Kotikonnuilleen palannutta etsivä Robin Griffiniä näyttelee Mad Menin topakkana Peggynä tunnettu Elisabeth Moss. Kylän paratiisimaille leirinsä pystyttävänä, vähän pelottavana hippiguruna taas nähdään stoalaisen kuivakkuuden uudelle tasolle vienyt, aina yhtä vakuuttava Holly Hunter.