Antaudu elokuvalle eli festarineitsyen vinkkilista

Seuraa toivepostaus eli raportti Sodankylän elokuvajuhlilta. Kutsuttakoon tätä myös festarineitsyen vinkkilistaksi, kaikille kaltaisilleni epäröijille. Midnight Sun Film Festival eli Sosankylän elokuvajuhlat eli Sodis on nimittäin juuri niitä tapahtumia, joihin on pitänyt päästä jo pitkään. Jotenkin ei vain ole saanut aikaiseksi, kun se on niin kaukanakin, kavereista ei ole lähtijöiksi eikä töistä saa vapaata ja niin edelleen. Ja kaukanahan se on! Rohkea voi toki yrittää vaikka liftata, mutta voin paljastaa, että yli kolmekymppisenä kermapehvana olen kauan sitten ylittänyt tuon(kin) henkisen rajan.

Absurdin epäkäytännöllisestä sijainnista ja siihen liittyvästä rahanmenosta huolimatta, tai juuri siksi, Sodis kannattaa kokea edes kerran elämässä. Lappilaiseen tuppukylään levittäytyvä tapahtuma on omanlaisensa vaihtoehtotodellisuus, joka kokoaa yhteen sekalaisen seurakunnan kulttuuriväkeä, parkkiintuneita festariveteraaneja, leffahipstereitä ja paikallista populaa. Tunnelma on hienostelematon: Sodiksessa voi tavata ihan kenet tahansa. Istuin itse paikallisessa ravitsemusliikkeessä murkinoimassa, omiin ajatuksiini vajonneena, kun viereeni yhtäkkiä istahti itse Mike Leigh. OMG!

Oikeastaan Sodis tuntuu hieman pullataikinanomaisesti paisuneilta sisäpiirin mökkibileiltä. Tänä 30-vuotis juhlavuonna festivaalilla vieraili viikon aikana ennätykselliset 30 000 kävijää, ja se on kuulkaas paljon 8000 asukkaan kunnalle. Ympärivuorokautisine leffanäytöksineen ja öisine auringonpaisteineen festari on vähän kuin kasino, joka hämärtää ajantajun maanisina pelikoneita rämppääviltä turisteilta. Samalla Sodis tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden uppoutua ihmeelliseen pohjoisen tunnelmaan ja antautua elokuvalle. Festareilla innokkaasti vierailevilta ohjaajilta on usein mahdollista nähdä lähes koko tuotanto, tekijän itsensä esittelemänä. Parituntisista aamukeskusteluista puhumattakaan – siinä teille kontekstia. Tällä kertaa väki jonotti satapäin etenkin Mike Leigh’n juttusille, minä tietysti mukana.

Sitten ne vinkit! Sellaisia pieniä juttuja, joita itse olisin etukäteen yksin matkustavana kaivannut.

1. Varaa aikaa mieluiten koko festariviikko. Kaikkeen menee enemmän aikaa kuin kuvittelisi, ja jokunen hetki on kiva tuhlata myös juhlimiseen, festariteltalla notkumiseen ja öiseen vetelehtimiseen.
2. Matkusta lentokoneella tai junalla Rovaniemen kautta. Lennot ja etenkin junaliput kannattaa ostaa hyvissä ajoin. Makuupaikat menevät meinaan nopeasti ja 13 tunnista istumapaikalla on raideromantiikka kaukana.
3. Mutta: tsekkaa paikalliset bussiaikataulut ennen kuin ostat matkaliput. Matkahuollon busseja Rovaniemeltä Sodankylään kulkee noin kolmesti päivässä, joten saatat joutua odottelemaan kyytiä pitkän tovin. Isolla porukalla voi tietysti jakaa myös taksin (n. 200 € / suunta).
4. Isompi reissuporukka on kiva siksikin, että paras majoitustapa lienee mökki leirintäalueella tai kotimajoitus kylillä. Asuntoja esim. 4 hengelle on paljon tarjolla festarin korvilla.
5. Muita majoitusvaihtoehtoja ovat Hotelli Sodankylä (kallis ja täynnä), teltta (kylmät yöt), patjamajoitus koululla (heitä yöunille hyvästit), hostellityyppinen majoitus paikallisella opistolla (saattaa olla ok) sekä hotelli tai mökki bussimatkan päässä Luostolla (kivempi pysytellä pääkallopaikalla).
6. Jos kuitenkin olet kaltaiseni yksinäinen susi tai muuten vain kengännauhabudjetilla, voin suositella Matami-Tatamia parin kilsan päässä keskustasta. Marttahenkinen, naisille tarkoitettu patjamajoitus on rauhallisempi kuin talkoolaisten asuttama koulu festarialueella. Mukaan makuupussi, korvatulpat ja silmämaski.
7. Varaa käteistä. Oikeasti, kahmi riittävästi riihikuivaa taskuun jo kotoa. Lipunmyynnissä on turha tyrkyttää korttia, ja allekirjoittanut törmäsi tilanteeseen, jossa automaatit olivat tyhjinä koko kylässä.
8. Ole kaukaa viisas. Elokuvateatteri Lapinsuun näytöksiin ja mykkäleffoihin voi varata lippuja ennakkoon puhelimitse.
9. Leffa-aikatauluja suunnitellessa ota huomioon perusteellinen jonotus sekä lipunostoon, vessaan että itse elokuvaan. Tässäkin toimii kahden kimppa: toinen jonottaa samalla kun toinen käy pissalla tai hakee evästä.
10. Käy aamukeskusteluissa ja fanita (iik!). Tämä vaatii tietysti sen, että jaksaa vääntäytyä aamulla ajoissa ylös jonottamaan, mutta kannattaa.
11. Univajeessa ei kannata sortua iltapäiväjuopotteluun festivaaliteltalla, nimim. kokemusta on. Tai sitten kannattaa, miten sen nyt ottaa.
12. Katso niitä leffoja, jes! Mutta armahda itsesi ennen kuin silmät seisovat päässä. Jos maltat.