Mielitekoja

Olen vieläkin aavistuksen katkera siitä, että HBO:n loistava Looking lopetettiin ihan kesken kaiken. Pientä lohtua voi onneksi nyt löytää siitä, että Lookingin aina vähän liian kunnollinen Patrick eli Jonathan Groff on taas eetterissä Netflixin Mindhunter-sarjan FBI-agentti Holden Fordina, tavallaan ihan erilaisessa mutta kuitenkin aika samanhenkisessä roolissa. Sarja on sitä paitsi muutenkin oikein mainio.

Kylmäävä alkutekstiepisodi ja David Fincherin nimi tuottajakrediiteissä vievät ajatukset aika karmivaan suuntaan, ja nykykielessä sarjamurhaajina tunnettujen motiivien äärellähän tässä toki ollaan. FBI:n käyttäytymistieteen yksikön alkuvaiheita kartoittava Mindhunter on silti enemmänkin vähän kuin rikosmaailman Masters of Sex, eli superkiinnostava aikamatka nykyään ilmiselvän tarpeelliselta tuntuvan tieteenalan syntyyn. 70-luvun lopulla psykologialla ja käyttäytymistieteillä oli ainakin FBI:n silmissä mitä ilmeisemmin yhtä kyseenalainen asema kuin seksologialla 50-luvun lääketieteessä. Fordin ja tukimuskumppanien arveluttava hömppäkin hyssytellään kellarin hämärään, päämajan perimmäiseen nurkkaan.

Masters of Sexin tapaan Mindhunter perustuu oikeisiin henkilöihin, ja agenttien tavatessa paatuneita taparikollisia ympäri Yhdysvaltojen haastattelukohtauksissa on kuulemma jopa käytetty alkuperäisiä repliikkejä. Kumpikin sarja on myös puheenvuoro tieteen ja tutkimuksen puolesta. Vielä jokunen vuosikymmen sitten poliisivoimissa ei oltu psykologisesta profiloinnista saati dna-todisteista kuultukaan, ja se jos mikä on oikeasti pelottavaa.