Tässä ja nyt

Here and NowEnsimmäisenä tämän(kin) sarjan äärelle houkuttelevat nimet. HBO:n Here and Now’n luoja on esimerkiksi Mullan alla -sarjan ja True Bloodin kehitellyt Alan Ball, ja pääosiin on castattu muun muassa Tim Robbins ja Holly Hunter. Se onkin kiitollista, sillä isoihin aiheisiin kurottelevaa sarjaa on hankala tiivistää helposti sulateltaviin mainoslauseisiin. Toisaalta, Here and Now ei hyvässä tai pahassa muistuta fiilikseltään paljonkaan Ballin muita tekeleitä.

Sarjan keskiössä on keskiluokkainen ja monikulttuurisilla adoptioilla täydennetty akateemishenkinen perhe kivan hipsterihenkissä Portlandissa. Sen kautta peilataan elämän ja ihmissuhteiden kipupisteitä sekä tehdään huomioita hyvinvoivan Amerikan pinnan alla kytevistä rotujännitteistä. Ball ei kuitenkaan pysähdy tähän, vaan lisää draamaan yliluonnollisen elementin. Se ei tällä kertaa ammenna verestä tai kuolemasta, vaan paremman terminologian puutteessa aavistuksen new age -henkisestä parapsykologiasta. Vahvana sivujuonteena kulkevat nimittäin perheen Etelä-Amerikasta adoptoidun nuorimmaisen pelottavat näyt, jotka tuntuvat kietoutuvan oudosti tätä hoitavan psykiatrin lapsuuden traumoihin aivan eri puolelta maailmaa.

Näin monen erilaisen aineksen käsittelemisessä on haasteensa, enkä ole vieläkään varma viekö rajatietotematiikka sarjaa enemmän sivupoluille kuin eteenpäin, mutta jotain kovin kiinnostavaa sekavaksi ja kömpelön mukayhteiskunnalliseksikin moititussa keitoksessa on. Rauhallisen polveilevasti etenevä Here and Now tuntuu lopulta pohtivan erityisesti elämän rajallisuutta ja merkitystä – sitä miten pystyä elämään riittävän hyvää elämää tässä ja nyt. Vaikka tulevaisuus pelottaisi ja menneisyys ahdistaisi, tai vaikka filosofisissa pohdinnoissaan päätyisikin kerta toisensa jälkeen todistamaan elämän merkityksettömyyden. Sitä miten uskaltaa elää, vaikka olisi välillä totaalisen hukassa ja teeskentelisi sujuvasti päinvastaista. Kuten sanottu, hengästyttävän kokoisia aiheita.

Kulttuuri Suosittelen Ajattelin tänään

Hyviä naisia (sis. arvonnan)

Yhteistyössä Season Film Festival

Mademoiselle ParadisEi liene mikään uutinen, että naisten osuus elokuvantekijöinä on pieni. Pari viikkoa sitten juhlitussa Oscar-gaalassa Greta Gerwig oli palkinnon 90-vuotisen historian aikana vasta viides parhaan ohjaajan kategoriassa ehdokkuuden saanut nainen. Elokuvauksen kategoriassa noteerattu Rachel Morrison taas oli sarjassaan ensimmäinen naisehdokas ikinä. Koto-Suomessa on viime aikoina nostettu pöydälle esimerkiksi se, että miehet saavat edelleen valtaosan julkisesta elokuvatuesta.

Tämä kaikki on (nais)katsojan näkökulmasta melkoisen ankeaa. Ainakin minä palan halusta nähdä ja kuulla miten muutkin kuin valkoiset länsimaiset miehet tätä maailmaa tulkitsevat. Tästäkin syystä jokakeväinen Season Film Festival on tervetullut arjen piristäjä. Ammoisina aikoina Nainen vai artisokka -nimelläkin kulkenut Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin pikkusisar on tavannut tuoda valkokankaalle vahvaa naisnäkökulmaa ja muita ajankohtaisia helmiä, jotka muuten menisivät ohi suun. Viime vuonna tällainen oli esimerkiksi Andrea Arnoldin American Honey, joka ei koskaan päätynyt laajempaan valkokangaslevitykseen.

Tänä vuonna festivaalin tekee erityisen kivaksi myös se, että elokuvia pääsee Kinopalatsin lisäksi katsomaan uudistetussa Maximissa. Kyllä voivat astetta parempien elokuvatarjoiluiden lisäksi pienet asiat kuten ylelliseltä tuntuva istumaväljyys ja oma takkikoukku (!) tehdä ihmisen iloiseksi. Teatteri- ja elokuvatärppien lisäksi on pakko vinkata vielä Väkivallan kuvat -seminaarista, jossa esim. Anna Paavilainen ja Inari Niemi keskustelevat naisiin kohdistuvasta väkivallasta yhteiskunnassa ja fiktiivisessä tarinankerronnassa. 

Barbara Albert: Mademoiselle Paradis
Taiteen historia on miehinen eikä klassinen musiikki tee poikkeusta. 1700-luvun loppun Wieniin sijoittuvassa elokuvassa pianon ihmelapsi Maria Theresa von Paradisia näyttelee mm. Christian Mungiun ja Michael Haneken elokuvissa nähty romanialainen Maria Dragus.

Angela Robinson: Professor Marston and the Wonder Women
Löyhästi tositapahtumiin perustuva elokuva kertoo ajalleen (ja edelleen) epätavanomaisessa polyamorisessa suhteessa eläneen William Moulton Marstonin sekä tämän kynästä 1940-luvulla syntyneen Wonder Womanin tarinan. Kiehtovaa!

Christina Rosendahl: Violently in Love
Suomen ohella Tanska on eurooppalaisittain kyseenalaisilla kärkisijoilla naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydessä. Christina Rosendahlin dokumentti punoo auki monisyistä ilmiötä seuraamalla arkea kööpenhaminalaisessa kriisikeskuksessa. 

Ja sitten vielä se arvonta! Season Film Festival on luvannut tarjota parille onnekkaalle vapaaliput valitsemaansa elokuvaan. Osallistu kertomalla mitä menisit katsomaan torstaiaamuun 22.3. mennessä ja jättämällä kommenttikenttään myös sähköpostiosoitteesi, niin sinuun saadaan tarvittaessa yhteys lipputoimitusta varten.

Kulttuuri Leffat ja sarjat Suosittelen Ajattelin tänään