Aina joskus tarvitaan annos höyhenboanilmavaa hömppää, ja The Dressmaker on juuri sellaista. Eikä mitään liian makeaa ja hattaraista, vaan sopivan tomuista ja kitkerää, kuten Australian takamailla kuuluukin.

Puoleenväliin asti The Dressmaker käyttäytyy kuten astetta mustemmalla huumorilla varustettu romanttinen komedia – ja ihan hauska sellainen. On kotikyläänsä palaava menestynyt nainen, joka ei edelleenkään kuulu joukkoon. On miesmallikatalogista tupsahtanut flirttaileva maajussi ja ihastumisen tielle asettuvia esteitä kyräilevistä kyläläisistä traumaattisen menneisyyden aikaansaamiin tunnelukkoihin. 

Loppupuolella homma luiskahtaakin sitten yllättävän makaaberiksi kostofantasiaksi. Aineksia siihenkin kyllä riittää: pölyttynyt Dungatar on kammottava perähikiä, jossa miehet raiskaavat ja/tai pahoinpitelevät vaimojaan, koululaisia simputetaan eikä erilaisuutta katsota hyvällä. Ongelmat lakaistaan maton alle, kunnes sopivaksi syntipukiksi mallailtu tyttörukka kehtaa palata keikuttamaan venettä.

Kate Winslet on pääroolissa kipakan ihana ja suuren maailman haute couture tuo makoisaan kontrastin tuppukylän pysähtyneisyyteen. Iltapukuilottelussa on aimo annos Priscilla, aavikon kuningatarta – ja vaateaatteen ensimmäinen soihdunkannattaja onkin Diorit Dolceista erottava herrasmies. Ruskettunut Liam Helmsworth on täydellisen hunkahtava, mutta malttaa pitää paidan päällä suurimman osan matkaa. Lopulta Judy Davis jääräpäisenä äitinä ja Hugo Weaving koreilevana lainvalvojana miltei varastavat show’n, ja hyvä niin.