Pommin jäljiltä

Joachim Trierin Louder than bombs tuo vahvasti mieleen parin vuoden takaisen Tuhat kertaa hyvä yötä. Tyyli on eri, mutta temaattisesti elokuvilla on paljon yhteistä. Kuten Juliette Binoche, Louder than bombsin Isabelle Huppert on arvostettu sotavalokuvaaja, joka tasapainoilee oman perheensä ja maailman kriisipesäkkeiden kipupisteiden välillä. Äitiyden ja toisaalta raa’an työn, joka määrittää ja muokkaa heidän identiteettiään vähintään yhtä vahvasti. Molemmat naiset ovat menestyneitä, älykkäitä, karismaattisia ja kiehtovan raivostuttavia kaikessa savuttamattomuudessaan. Hetken täällä, mutta pian jo toisaalla.

Kummatkin elokuvat ovat lisäksi norjalaisohjaajien englanninkielisiä voimainkoitoksia. Kenties skandinaavisella tasa-arvon ihanteella on jotain tekemistä myös moniulotteisten, ristiriitaistenkin äitihahmojen kanssa. Louder than bombs on kuitenkin lopulta ennen kaikkea elokuva miehistä. Äidin kuoleman jälkeen isä ja pojat koettavat pärjätä kukin omalla tavallaan ja löytää uuden yhteyden toisiinsa. Kokonaisuutena Louder than bombs ei ehkä ole täysosuma, mutta indiedraamalla on hetkensä – usein mustan huumorin sävyttämät sellaiset. Etenkin kohtaukset Jesse Eisenbergin peitellysti kipuilevan vanhemman veljen ja hellää teini-iän myötähäpeää herättävän Devin Druidin väillä ovat mainioita.

Lisäbonuksena leffalle luettakoon myös makea mainosjuliste!