Synkistellen

Dark

Tanskalainen ja norjalainen sarjatarjonta ovat tulleet viime vuosina tutuiksi, mutta Netflixin tuottama Dark on oiva esimerkki siitä, että Saksassakin osataan. Tuotantoarvoiltaan scifi-trilleri pärjää mille tahansa kansainvälisille tuotannoille, eikä yleisfiilis ole mitenkään leimallisesti saksalainen, mutta Dark on joka tapauksessa virkistävä ei-englanninkielinen poikkeus.

Ehkä vanhoista ketuista tai Grimmin veljesten synkistä saduista voi etsiä viitteitä, jos välttämättä jotain haluaa kaivella, mutta muuten ollaan vahvasti harmaantyylikkään ja sopivasti ahdistavan nykynoirin tontilla. Metsät ovat synkkiä, ihmiset kompleksisilla tavoilla onnettomia, koko ajan sataa ja lapsia katoaa kammottavasti.

Ihan perustrilleriksi Darkia ei kuitenkaan voi lukea, sillä twistinä ovat aikamatkailu- ja rinnakkaistodellisuusaiheinen scifeily sekä möreän musiikkimaailman alleviivaamat, yliluonnollisiin sfääreihin vivahtavat kauhuelementit. Ensimmäisen jakson jälkeen mietin kannattaako säikyn vaarantaa yöuniaan, mutta sarjan edetessä ovat onneksi korostuneet vahvemmin tarinan mystiset ja melankoliset puolet. Outojen katoamisten ohella perataan ihmissuhteita monessa polvessa ja mukana on myös aika suloista teiniromantiikkaa.

Sen verran synkkää meno silti on, ettei Darkia uskalla ihan iltasaduksi suositella. 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *