Arkiminä vs. työminä

Ihmisellä on elämässään monenlaisia rooleja. Minä olen tytär, sisar, kumppani, alani ammattilainen, opiskelija, ihmettelijä ja monia muitakin asioita.

Työssäni olen, ihme kyllä, varsin sosiaalinen. Teen asiakaspalvelutyötä ja pidän työstäni. Siitä, että pystyn ratkomaan asiakkaiden ongelmia ja tekemään heidän päivästään ehkä hieman paremman. Pidän satunnaisesta merkityksettömästä höpöttelystä asiakkaiden kanssa ja siitä, että voin silti olla ammattilainen. Työssäni kommunikointi asiakkaiden kanssa ei ole lainkaan vaikeaa tai inhottavaa. Työkavereideni kanssa en jaa kaikkea, mutta silti enemmän kuin tuttujen kanssa.

Arkena en kykene merkityksettömään höpöttelyyn tuosta vain kenenkään kanssa ellei kyseessä ole ihminen kenet tunnen jo valmiiksi hyvin. Siinä on jotain todella kiusaannuttavaa. Siinä miten höpistään säästä tai jostain viime päivien tapahtumasta. Arkena niistä asioista puhumiseen joudun keräämään kaiken energiani, että siitä tulisi millään tasolla luontevaa. Luulen, että muut saattavat pitää minua kylmänä ihmisenä siksi etten osaa small talkia ja olen vaivaantuneen oloinen.

Miksi roolini eroavat niin paljon toisistaan? Miksi en voisi olla enemmän höpöttelijä oikeassakin elämässäni? Työskennellessäni en varsinaisesti ole minä vaan tietyn palvelun edustaja. Arjessa en voi olla mitään muuta kuin se mitä oikeasti olen. Miten voisin oppia lupsakaksi höpöttelijäksi arjessakin?