Miten voi tuntea yksi ihminen näin paljon häpeää? Mistä kokemuksista häpeäntunteet kumpuavat jatkuvasti? Miten voi hävetä yhtä lailla Facebook-päivityksen tekemistä tai omaa olemustaan? Ja tämä ystävättömyys se vasta hävettävää onkin. Olen viime aikoina alkanut punastumaan. Tilanteissa, joissa huomio kiinnittyy minuun. Luulen, että kyseessä on juuri häpeän fyysinen purkautuminen. Hävettää, kun katsotte. Hävettää olla huomion keskipisteenä. […]

Viimeisimmässä Trendissä oli pieni juttu ystävyyden syntymisestä aikuisiällä. Juttua lukiessa iski tajuntaan paperilla olleet sanat siitä miten aikuisiällä ystävyys syntyy toisenlaisista lähtökohdista kuin lapsuudessa. Lapsuudessa kaverisuhteet syntyvät harrastusten kautta tai koulun vaikutuksesta. Olosuhteiden pakosta tavallaan. Kavereiksi tullaan, koska muutenkin nähdään ja harrastetaan ja touhutaan. Lapsen on helpompi kaverustua ihan vain siksi, että niin on tapana. […]

Tarvitseeko edes sanoa? Kysymättäkin tietää, että yksinäiselle ystävänpäivä on pahinta kuviteltavissa olevaa kidutusta. Tänään luulen useimpien yksinäisten jäävän suosiolla omiin kammioihinsa, ja siellä vietän minäkin oman iltani. Itse olen aina pitänyt ystävänpäivää nimenomaan ystävien päivänä. Toki amerikkalainen rakkauden juhlakin tuntuu ajatuksen tasolla hienolta, mutta minulle 14.2. ei ole sitä koskaan tarkoittanut. Siksi tämä päivä tuntuukin […]

Viimeiset viikot ja kuukaudet ovat olleet matalaliitoa. Välillä olen tarponut niin syvissä ja mustissa vesissä etten ole pintaa nähnytkään. Sain kuulla lähiperheeseen liittyviä huonoja uutisia, jotka taas kerran saivat miettimään elämän epäreiluutta. Miksi joillekin ihmisille annetaan kärsittävää saavilla kaataen, kun toiset porskuttavat läpi elämän terveinä? Miksi en minä voi ottaa toisen kipuja kestettäväksi, kun toinen […]

Luin jostain, että yksinäisyys periytyy. Yksinäisten vanhempien lapsista tulee suurella todennäköisyydellä yksinäisiä myös itse. Luulen tässä olevan paljonkin perää. Lapsena en muista omien vanhempieni kutsuneen meidän kotiin yhtäkään ystäväänsä, koskaan. Kyllä heillä sosiaalisia ympyröitä kuitenkin oli ja on, mutta koti oli pyhitetty vain kodiksi ja perhe-elämälle. Olen viime vuosina havahtunut orastaavaan haaveeseen lapsesta. Vuosia kertyy […]

Illalla könysin itkusilmin kotiin joulupäivän vietosta. Maailman murheet ja taas yksi pakollinen juhlapäivä arjen aherruksen keskellä painoivat mielen matalaksi ja uupumus purkautui fyysisenä vapinana. Sitten sain lämpimän halauksen ja elo näytti taas muutaman auringonsäteen verran valoisammalta. Tosiystävän erottaa kaveruusta siitä, että se kestää kaikki suurimmat tunnemyrskyt – hyvät ja pahat. Onneksi mun kissat jaksaa iloita […]

En jaksais enää kertaakaan kuulla vieressä istuvien muisteloita siitä miten hauskaa taas oli viikonloppuna tai milloin tahansa. En jaksais töiden jälkeen kotiin päästyäni nähdä enää yhtäkään ihmistä. En jaksais aina olla ihmisten keskellä harrastamassa ilman että kukaan tsemppaa mua edes joskus. En jaksais kahvipöydässä kyselyitä viikonlopusta, kun en kuitenkaan ole tehnyt mitään enkä kenenkään kanssa. […]

“That’s the thing about pain. It demands to be felt.” Katsoin juuri Tähtiin kirjoitettu virhe -leffan. Aivan huikea ja huikean surullinen elokuva. Hyvä ja kamala yhtä aikaa. Tuo lause jäi vellomaan mieleen. Kipu vaatii tulla tunnetuksi. Itse vasta opettelen hyväksymään tämän seikan. Fyysinen kipu helpottaa kun sen antaa tulla. Kun sitä ei pidättele, se yleensä […]

Ollaan miehen kanssa oltu kihloissa nyt vuoden verran ja häät alkavat tuntua ajankohtaisilta. Ei nyt vielä ihan hetkeen, ei ainakaan ennen kuin taloudellinen tilanne sen sallii, mutta muutaman vuoden sisällä kuitenkin. Olen kuitenkin alkanut miettiä haluanko moisia kekkereitä ollenkaan. Haluaisin ihanan prinsessapäivän rakkaiden ja ystävien kanssa. Päivän, joka olisi täynnä hyvää ruokaa, mukavaa tunnelmaa, naurua […]

Aina välillä olen vilkuillut jakson Iholla-sarjaa. Mietin, että mulla on tarina, minkä haluaisin jakaa, mutta en voi. Ai miksen? Koska yksinäisyys on tabu. Niin kovasti haluaisin sanallistaa ja sanoa ääneen, että hei, mä olen yksinäinen eikä mulla ole kavereita. Mutta se ei kuitenkaan käy, koska sellaiseen ei osata suhtautua. Enkä itse edes pystyisi siihen, koska […]