Ruma Kaunis ja onnellinen Tylsä Menevä ja utelias Valittaja Uskaltaa sanoa hyvät ja huonot asiat ääneen Kouluaikoina en ollut sen enempää kiusattu kuin kukaan mukaan. Luulen, että tyttöporukoissa naljailu ja klikkiytyminen kuuluu aina jossain määrin asiaan, mutta yleensä nuo naljailut unohdetaan seuraavana päivänä. En ole myöskään ollut kiusaaja. Jo pienenä käsitin, ettei kiusaaminen ole reilua. […]

Rakkaallani on pienehkö ja erittäin tiivis ystäväpiiri. Miehen kavereita hilluu välillä täällä kotonamme ja usein mies viettää pidempiäkin aikoja kavereidensa luona. Ystävät ovat siis tärkeässä osassa kumppanini elämässä. Hienoa! Miehen ystävät ovat ongelma vain minulle. Tai eivät he ihmisinä ole minulle minkäänlainen ongelma vaan se mitä he edustavat – kaiken kestävää ystävyyttä ja hauskanpitoa. Ennen […]

Ihmisellä on elämässään monenlaisia rooleja. Minä olen tytär, sisar, kumppani, alani ammattilainen, opiskelija, ihmettelijä ja monia muitakin asioita. Työssäni olen, ihme kyllä, varsin sosiaalinen. Teen asiakaspalvelutyötä ja pidän työstäni. Siitä, että pystyn ratkomaan asiakkaiden ongelmia ja tekemään heidän päivästään ehkä hieman paremman. Pidän satunnaisesta merkityksettömästä höpöttelystä asiakkaiden kanssa ja siitä, että voin silti olla ammattilainen. […]

Oletteko huomanneet, että hyvät ystävät usein muistuttavat toisiaan paitsi olemuksiltaan myös ulkonäöltään? Hyvät ystävät usein pukeutuvat samankaltaisesti, leikkaavat hiukset samaan tyyliin ja hämmentävän usein myös kasvoiltaan tai muuten fyysisiltä ominaisuuksiltaan ovat kaukaisia kaksosia. Netin syövereistä löytyy asian tiimoilta myös tutkimuksia, jos aiheesta kiinnostuu enemmän. Tästä päästäänkin toiseen aiheeseen, nimittäin ulkonäköpaineisiin. Pitkään yksinäisyydestä kärsineenä olen viime […]

Luovutan. En juuri nyt jaksa edes yrittää ystävyysasioita. Haistaako ihminen epätoivoisen? Luulen niin ja päättelen niin niistä säälivistä katseista joita saan osakseni. Ehkä muut aistivat että minussa on jotain vikaa, jotain väärää, kun en ole ystävien ympäröimänä koskaan. Viime viikolla minulla oli mahdollisuus mahdollisen uuden tuttavuuden luomiseen, mutta en uskaltanut enkä kehdannut. Töihin tuli päivän […]

Vietin juuri viikonlopun reissussa harrastuksen parissa. Paikalla oli paljon muitakin harrastajia, ja vaikka en kehenkään kovin syvällisesti tutustunut, koin suuria onnistumisen tunteita. Sain vaihtaa ajatuksia muiden asiaan vihkiytyneiden kanssa ja tehdä tuntikaupalla sitä, mistä pidän aivan mahdottomasti. En lähtenyt voittajana kotiin, mutta tein parhaani ja parempaanhan sitä ei voi pystyä. Toisinaan tällaiset sosiaaliset tilat ja […]

Mistä uusia kavereita saa ja miten? Tiedostan kysymyksen korniuden. Eihän niitä ystäviä tai kavereita tuosta vain hankita. Siitä huolimatta olen yrittänyt. Monesti. Olen aloittanut uusia harrastuksia. Ongelmaksi muodostuu se, että joukkueurheiluun en sovellu. Iso ryhmä tuntemattomia ihmisiä ahdistaa, etenkin jos muut tuntevat toisensa jo hyvin entuudestaan. Pienessä ryhmässä tai kaksin tutustuminen ei ole niin vaikeaa […]

Luin tänään mielenkiintoisen jutun erityisherkistä ihmisistä. Tunnistin itseni tuosta jutusta monella tapaa. Olen sellainen tunteellinen siili – pystyn samastumaan toisen tuskaan tai iloon koko sielullani. Purskahdan itkuun milloin mistäkin mitättömästä syystä ja intuitiivisesti saan signaaleja ympärillä olevien ihmisten mielialoista. Artikkelissa mainittiin, että erityisherkät ihmiset tunnistavat ympärillään olevien ihmisten tunteita ja ajatuksia, mutta eivät osaa tulkita […]

Täytän huomenna vuosia. Pakkojuhlien lisäksi syntymäpäivä on turhin ja turhauttavin päivä vuodessa. Jo monta päivää etukäteen mietin ahdistuneena paitsi vanhenemista myös vanhenemiseen liittyviä riittejä. Facebook täyttyy puolituttujen onnitteluista vaikka kadulla törmätessä eivät välttämättä edes moikkaisi. Haluaisin vain viettää elämässäni yhden iloisen syntymäpäivän, ystävien keskellä, nauttien juhlaruuasta ja seurasta. Tänä vuonna(kin) saan syntymäpäiväni viettää poikaystäväni kanssa, […]

”Minä en usko psykiatreihin – uskon ystäviin, silloin kun niitä on.” Tämä ajatus osui tänään silmiin kirjasta Toven matkassa. Enemmän samaa mieltä en voisi olla. Pitää hankkiutua hyväpalkkaiseen työhön, jotta on varaa käydä psykiatrilla edes puhumassa ilot ja surut.