Yhden lauseen voima

Yksi lause voi kirkastaa elämän tummat vedet muutamissa sekunneissa ja sen vaikutus voi kestää päiviä, viikkojakin. Se lause on ”Mitä sulle kuuluu?”

Mun elämässä on tasaisen epätasaisesti ollut vierailevana tähtenä eräs mies, jonka kanssa olen tullut aina erittäin hyvin toimeen kaveripohjalta. Kyseessä on aivan ihana, empaattinen ihminen ja silloin harvoin kun häntä vaikkapa jossain juhlissa näen, hakeudun väistämättä hänen seuraansa. Meistä ei koskaan ole tullut sen suurempia ystäviä, koska eksäni on hänen hyvä ystävänsä ja no… jonkin sortin ”bro code”. Hänen oma elämänsä on myös hieman risainen, joten vaikeuksia riittää.

Pidimme kotonamme juhlat, johon myös tämä mies oli kutsuttuna. Hän kysyi multa tuon kysymyksen niin, että tiesin hänen haluavan kuulla vastauksen. Tiedättekö, miten joidenkin kanssa vain syntyy jonkinlainen yhteys, luottamus, vaikkei toista tunnekaan kovin hyvin? Kenellekään toiselle en olisi välttämättä vastannut rehellisesti: ”On vähän ollut yksinäistä”. Hänelle vastasin ja koin jonkinsortin katarsiksen. Keskustelimme pitkään ja hän tarjosi apuaan. En ole pitkään aikaan ollut yhtä onnellinen. Mut otettiin huomioon, musta oltiin oikeasti kiinnostuneita, koin yhteyden ilman vaivaannusta ja koin olevani tärkeä! Toivon koko sydämestäni, että hän koki samoin.

Seuraavaksi minä kysyn häneltä: ”Mitä kuuluu?”