Aatteita ja vaatteita

Moi,

 

Nyt on taas aika putsata mieli, kroppa ja koti kaikesta turhasta.

Kuntosalikortti, työväenopisto, ruokavaliosta pois sokeri ja jauhot, Kaappien ja koko kodin suursiivous….

Aika taas uudistaa, uudistua.

Miten kesä menikin taas niin totaalisessa löysäilyssä. Kertakaikkista mukavuudenhalua ja itsekurittomuutta. Ei auta kuin tehdä nollaus ja aloittaa skarppaaminen, karppaaminen ja itseruoskinta. Vitamiinit, energia, tehokkuus. Simsalabim, kuosiin!

Tänään huomasin, että minulla on ensi kertaa elämässäni vyötärö. Ei siis johdu todellakaan siitä, että olisin muka laihtunut. Olen aina ollut tasapaksu. Nyt olen vain saanut alakroppaan lisää jotain kesähöttöä.

Joskus muinoin oli simppeliä  jos turvotti, nappi kiristi, oli vain yhden päivän niukalla ruoalla, johan helpotti. Ei se enää niin mene. Ei, nyt joutuu tekemään olan takaa töitä grammojen saamiseksi pois kropasta. Sen takia ei pitäisi lipsua tällä tavalla, vaan palata hetikohta ruotuun, jos retkahtaa siideri-sipsi-pizza-jäätelö syöpöttelyyn. No, näillä nyt mennään. Se tietää paljon vettä, vedenjuontia ja kurnivaa vatsaa iltaisin. Unohtakaa laiharit, vettä ja monta pientä, pikkuruista annosta, suupalaa päivässä. Tolla tähtee! Ja se vatsa tottuu kyllä siihen, että illalla ei tule sulateltavaa…Tsemii, jos jollakulla muullakin samoja aatoksia tässä kesän lopulla.

Tyylillä kuitenkin mennään, omalla tyylillä.

Batiikki yläosat ostin 80-luvun lopulla-90-luvun alussa Kit Kat-nimisestä vaateliikkeestä City-käytävästä. Liikkeen vaatteet olivat Balilta ja mielettömän hyvälaatuisia. Ne ovat vieläkin kuin uusia. Puuvillaa, värit eivät ole haalistuneet ollenkaan, eikä näissä, tai muissakaan liikkestä ostamissani vaatekappaleissa ole nypyn nyppyä. 

muoti ajattelin-tanaan paivan-tyyli oma-elama