Vaatteita ja aatteita

Moi,

Olen vilukissa. Villasukat on jo otettu käyttöön, samoin aamutossut, villatakit. Kotona. Täällä on viileää. Viime vuoden sähkölaskut olivat suurimmat mitä koskaan, vaikka lämmitämme myös puilla. Nytkin on kädet ja sormet kylmät, pakko kai laittaa patterit jo päälle. Onko se tuo kosteus, joka menee luihin ja ytimiin. Niin toivoin lempeää syksyä, syyskuuta, auringonpaistetta.

Aurinko paistaa tänään, eli toivoa on. Etelän helle voisi taas liikkua tänne pohjoiseen päin ja jäädä hetkeksi. Silti on ikävä kyllä aika pakata kesävaatteet vintille säilöön ja tuoda talvivaatteet alas. Aivan liian nopeasti, juurihan vein ne, villapusetot ja takit ylös.

Kuulun todellakin heihin, jotka haluaisivat paeta etelän lämpöön viimojen ja sateiden alkaessa hallita säätämme. Asuin nuorena Espanjassa ja todentotta siellä voisin osan vuodesta viettää tästä ikuisuuteen. Kylmimmän talven ajan kuitenkin vieläkin kauempana, takuuvarmassa lämmössä.

Nuorena oli helppo lähteä, kun oli saanut rahat kasaan. Ei tarvinnut ajatella mitään muuta, töihin pääsi takaisin, ja asumisjärjestelyt oli helppoja. On ihana nyt seurata instassa nuoria, jotka asuvat kustomoiduissa asuntoautoissa ja matkustelevat ympäriinsä. Eihän se tosin ikää katso, mutta vaatisi suuria järjestelyitä. Asuminen ja vaihtuvat maisemat tien päällä olisi ok, ajaminen ei kuitenkaan houkuttele.

Olen kotonani matkustellessani, levoton paikalla olossa, elämä tuntuu nyt jämähtäneeltä. Elämä on tuolla, aikaa menee hukkaan ja kokemukset, elämykset odottavat. Talvi on Suomessa vain selviytymistä päivästä toiseen. Paitsi on yksi pakopaikka ja se on lukeminen, kirjat. Ja leffatkin, joo. Lisäksi täytyy hemmotella itseä arjen pienillä luxus-hetkillä; kylpy, sauna, kylpylä, vartalohoidot, kasvohoidot. Ja suklaa….