Elämää pelkällä vedellä: DAY 1

Onko nälkä? No ei. Tekeekö mieli juustohampparia? Varmaan enemmän kuin mitään muuta… Näillä ajatuksilla siis mennään.

Kauheata sinänsä, koska olen jo tässä vaiheessa ihan romahduspisteessä ruoan suhteen. Minulla on todella suuri rakkaus ruokaa kohtaan ja ennen kaikkea sitä ei-terveellistä. Pakko sanoa, että pidän terveellisestä ruoastakin tosi paljon ja valitsen mieluiten hyvän salaatin (ilman sitä majoa) iltapalaksi, kuin jonkun hienon pihvin. En pidä lihasta muutenkaan. Mutta juuri nyt, kun en ole saanut maistaa viimeiseen kolmeen vuorokauteen oikeastaan mitään muuta kun mehuja ja vettä, niin se pihvi… Okei, nyt lopetetaan tämä tähän! EI enää näitä ajatuksia 😀

Kuten jo aiemmassa kirjoituksessa mainitsinkin, minun laskeutuminen vesipaastoon tapahtui suhteellisen kevyellä ruokavaliolla (salaatit, jugurtit, hedelmät) sekä mehupaastolla. Alkuperäinen suunnitelma oli mehupaastoilla tasan kaksi päivää, mutta lopulta ”sorruin” aloittamaan vesipaaston jo puolentoista päivän jälkeen. Toisin sanoen olen nyt paastonnut kolme päivää, joista 1,5 päivää olen elänyt mehuilla ja 1,5 päivää vedellä. Sekavaa.

Fiilikset ovat olleet tosi hyvät. Mukava nähdä vaa’asta että kahden päivän jälkeen on painoa tippunut 2kg. Tietysti tuo ei ole se pysyvä muutos, vaan ainoastaan nesteet. Olo on kuitenkin todella pirteä ja nälkää ei juuri ole, tätä ihmettelen suuresti… Tietysti, heti kun alkaa tekemään jotakin fyysisesti rasittavaa, tuntuu saman tien ruoan puute, heikko olo. Muuten olen ottanut aika rennosti 🙂 Nytkin on leffan katseluhetki edessä. Huomenna sitten ihan oikeaan leffaan kaverin kanssa ja testaamaan, miten pärjään popparituoksun keskellä (rakkaus #1 – poppari). Yritän keksiä tälle viikolle mahdollisimman paljon tekemistä, jotta ei tarvitsisi ajatella ruokaa tai mitään sinnepäinkään.

se pienenee!
En tiedä kauanko itse kestän. Asia, joka saa minut ajattelemaan järkevästi on se, että vaikka lopettaisin tämän tähän, en voi juosta mäkkäriin samalla sekunnilla, vaan on silti aloitettava niistä vihanneksista ja mehuista ja vihreästä teestä. Ensimmäisen liharuoan saisin syödä vasta useamman päivän päästä. Joten miksi lopettaa nyt? Kuten monet ovat sanoneet – pahin vastustajasi tässä ei ole nälkä, vaan oma alitajunta, joka luo erilaisia mielikuvia ruoasta ja saa ruokahalun kasvamaan.

xxx,
Vickys

hyvinvointi terveys mieli liikunta
Kommentit (2)
  1. Olisi kiva kuulla jatkoa.

  2. Kuolitko?

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *