Etelä-Aasia, roskaläjä
Ennen vanhaan ostotavarat käärittiin Etelä-Aasian maissa lootuksenlehtiin. Sitten tuli muovi. Malesian Langkawilla lainehti kaunis paratiisiranta vauvanvaippoja, tyhjiä vesipulloja ja parittomia varvastossuja. Kambodzassa sukeltaessa poimimme upeiden korallien joukosta muovipusseja ja pesuainepulloja. Intialaisessa junassa matkustajat nakkasivat aterioinnin jälkeen surutta lounaspakkaukset ikkunasta ulos muun roskan joukkoon.
Yksi ikävimmistä asioista matkallani on ollut roskaisuus ja saasteet. Eritoten Kambodza ja Intia ovat paikka paikoin kuin avoimia kaatopaikkoja. Olen järkyttynyt ihmisten asenteesta ympäristöään kohtaan. En tiedä johtuuko se koulutuksen ja tiedon puutteesta vai silkasta välinpitämättömyydestä. Jätteidenkäsittelyjärjestelmä on varmasti puutteellinen, mutta kyllä juna-asemilta silti roskiksia olisi löytynyt.
Myös ihmisten pihamaat ovat usein täynnä muoviroskaa. Eikö silmää ärsytä, jos oma takapiha on tunkio? Alkuasukasheimot eivät ole tässä suhteessa yhtään sen ekologisempia. Pahimmat roskaläjät olen nähnyt heidän asutustensa ulkopuolella.
Ymmärrän toki senkin, että jos joutuu joka päivä miettimään miten saisi hankittua tarpeeksi ruokaa jälkikasvulleen, ei ympäristönsuojelu liene ensimmäisenä agendalla. Sitä en ymmärrä, miksi roskaamista harrastavat myös hyvintoimeentulevat yhteiskuntaluokat, joiden tulisi tietää paremmin. Kyllä, taustalta löytyy varmasti köyhyyttä, huonoa koulutusta, kolonialistisen riippuvuuden perinnettä ja vaikka mitä muita vääryyksiä, mutta silti.
Jos roska lentää kädestä noin helposti kadulle tai metsään, en uskalla edes ajatella mikä asenne on suurempaa luonnon tuhoamista kohtaan. Tai olenhan toki siitäkin nähnyt esimerkkejä. Kambodzan arvometsät on hakattu puhtaaksi ja myyty Japaniin ja Malesian ikiaikaisten sademetsien tilalla kasvaa palmuöljyplantaaseja.
Vihaksi pistää. Voisi toki ajatella, että sen kun tuhoatte omat maanne, mutta kun meidän muidenkin happi ja juomavesi valmistuu sademetsissä, joita hakataan pois palmuöljyn tieltä.
Muistan myös omasta lapsuudestani 80-luvulta sen kuinka auton tuhkakupit tyhjennettiin ikkunasta tienviereen ja tyhjät röökiaskit lensivät perässä. Etenkin Itä-Suomessa olivat monien talojen pihat rytöpesiä täynnä autonraatoja ja ties mitä roinaa. Lieneekö siisteys meilläkin tuoretta tuontitavaraa ja sivistyksen pintasilausta?