5 + 5 syytä rakastaa ja vihata Lontoota

Toista kertaa Lontooseen muuttaminen tuntuu vähän samalta kuin palaisi uudestaan yhteen entisen heilansa kanssa. Sitä muistaa tuoreesti kaikki puolet miksi toiseen alunperin ihastui, mutta toisaalta takaraivossa kummittelevat myös ne syyt, miksi aikoinaan tuli bänksit. Tässä listaa molemmista.

Hyvät puolet

1. Täällä on niin söpöä.
   Koko maa on kuin Harry Potterista repäisty. On kynsisaksilla leikattuja nurmikenttiä, punatiilisiä mökkejä, pensasaitoja, kummituslinnoja ja pikkuisia salakujia jotka johtavat mitä ihanimmille, piilotetuille sisäpihoille.
2. Ihmiset ovat toisilleen kohteliaita ja ystävällisiä.
   Sanomalehden myyjä kutsuu aamulla nimellä ”love” ja toivottaa mukavat päivänjatkot, kokoukset aloitetaan yhteisellä läpänheitolla ja autot pysähtyvät AINA ennen suojatietä päästämään jalankulkijat yli. Britannia on varmasti maailman ainoa maa, jossa ihmiset pyytävät anteeksi silloinkin, kun itse törmäät heihin. Sanokaa kuinka ulkokultaiseksi tahansa, hyvät käytöstavat ja muiden ihmisten huomioiminen tekevät arkipäivän helpommaksi ja miellyttävämmäksi kestää. Minulle on aivan sama ovatko ihmiset minulle ystävällisiä vain tavan vuoksi vai siksi, että tarkoittaisivat sitä oikeasti. Usein tuntuu, että suomalaisten mielestä ihminen on ”aito” vain ollessaan umpimielinen ja töykeä…
3. Täällä voi tehdä mitä vaan.
   Haluatko syödä kenialaisessa ravintolassa, nousta maailman suurimman investointipankin johtoon, ratsastaa kamelilla tai ostaa Kashmirista eilen lennätettyjä huiveja? Täällä se onnistuu. Lontoossa on koko maailma ja sen myötä huvittelu-, ostos- ja työmahdollisuudet ovat rajattomat.
4. Britannia on Euroopan vähiten rasistinen maa.
   Tässä suhteessa olisi epäreilua verrata Brittilää Suomeen, koska täällä on totuteltu maahanmuuttoon 50 vuotta kauemmin kuin meillä kotona. Rasismia varmasti on, mutta huomattavasti vähemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa. Integraatio on toteutettu hyvin, vihapuhe on lailla kiellettyä ja enimmäkseen ihmiset tuntuvat tulevan hyvin toimeen toistensa kanssa.
5. Muualle pääsee nopeasti ja halvalla.
   Heathrow on yksi Euroopan lentoliikenteen keskuksista, joten kilpailua on paljon. Rapakon taakse pääsee muutamalla satasella ja halpisyhtiöt kuljettavat Eurooppaan pikkurahalla. Eurostar-juna vie Pariisiin parissa tunnissa.

Huonot puolet

1. Kaikkiin ihmisiin ei voi luottaa.
   Lontoo on suuri kaupunki, eikä kaikilla sen asukkailla ole puhtaat jauhot pussissa. Tietynlainen terve epäluulo ja terävät kyynärpäät kannattaa säilyttää, eikä se aina ole kovin rentouttavaa. Sillä, että täällä tosiaan on ihmisiä joka puolelta maailmaa, on myös negatiiviset puolensa. Terrorismilla on Lontoossa pitkä historia, siitä piti aikoinaan huolen naapurisaaren IRA.
2. Sosiaalinen turvaverkko sisältää paljon reikiä.
   Koska ammattiliitoilla ei ole täällä samanlaista vaikutusvaltaa kuin Pohjoismaissa, on työntekijän suoja huomattavasti pohjolaa huonompi. Potkut voivat tulla lyhyellä varoitusajalla, enkä ole koskaan kuullutkaan esim. liiton päivärahan kaltaisesta taloudellisesta tuesta (korjatkaa, jos olen väärässä). Täällä on helpompaa pudota pohjalle kuin Suomessa.
3. Yhdistynyt Kuningaskunta on LVI-tekniikan banaanivaltio ja asumisen taso on huono.
   Kylmä vesi tulee oikeanpuoleisesta hanasta ja lämmin vasemmasta (tai toisin päin), yksilasisista ikkunoista vetää talvella, keskuslämmitystä ei välttämättä ole ja lämminvesivaraaja on aina rikki. Kaksio keskustan ulkopuolella maksaa vähintään 2000€/kk ja tämän vuoksi aikuiset ihmiset asuvat usein kimppakämpissä.
4. Liikenne on järkyttävä.
   Työmatka saattaa kestää joko tunnin tai kolme tuntia, riippuen siitä hajoaako juna tai signaali kesken kaiken vai tekeekö joku itsarin raitelle. Turistia tällaiset viivytykset eivät niinkään haittaa, mutta ollessaan jokapäiväisiä ne heikentävät elämänlaatua roimalla kädellä. Autoa en täällä ajaa, joten ruuhkista ei ole kokemuksia muuten kuin taksin takapenkiltä käsin, mutta tokihan niitä riittää.
5. Pankkibyrokratia vie elämänhalun.
   Ostolakko-Virve kirjoitti osuvan kuvauksen taistelustaan HSBC:n kanssa. Viimeksi täällä asuessani silloinen pankkini Lloyds TSB kuoletti korttini joka kerta kun käytin sitä ulkomailla tai ostin jotakin netistä. Kun valitin aiheesta konttorissa, siellä sanottiin, etteivät he voineet auttaa, vaan minun pitäisi soittaa palvelunumeroon. Palvelunumerossa puolestaan kerrottiin, ettei siellä voida auttaa, vaan minun täytyisi käydä konttorissa. Tällä kierroksella olen päättänyt, että hoidan HSBC:n kautta vain pakolliset päivittäiset pankkiasiat ja pidän luottokorttini sekä säästöni Osuuspankissa.

Onko muita Lontoossa asuvia tai asuneita, minkälaisia kokemuksia teillä on?