Nopein tapa toipua matkaväsymyksestä
Reseptiin kuuluu kaksi osaa: 1. Tsekkaudu ihanaan hotelliin lepäämään. 2. Nauti hyvää (itsetehtyä!) ruokaa.
Tulin Siem Reapista Kambodzan toisiksi suurimpaan kaupunkiin, Battambangiin. Alunperin olin ajatellut tulla veneellä, kunnes kävi ilmi, että matkaan voisi mennä (=menee) jopa 11h, jolloin en olisi ehtinyt buukkaamalleni kokkikurssille. Tulin siis bussilla, ja ehdin matkalla taas useaan kirota #%&€ kehitysmaiden bussimatkustamista. Matka oli kaikin puolin tyypillinen: minun käskettiin olla hostellilla odottamassa klo 6:30, jonka vuoksi heräsin 6:00. Kuski tuli kuitenkin hakemaan vasta 7:40, joten olisin aivan hyvin voinut nukkua vielä vaikka kuinka pitkään. Bussin piti lähteä 7:30, mutta oikeasti se lähti 8:30. Auto oli buukattu liian täyteen, vieruskaverini kuunteli kännykästään ilman kuulokkeita täysillä paskaa kambodzalaista poppia, televisio pauhasi, lapset itkivät taustalla, bussi pysähteli randomisti kuljettajien tupakka- ja muiden mysteeritaukojen vuoksi, ilmastointi ei toiminut kunnolla, tie oli yhtä paska kuin auton jousitus ja perille saavuimme kaksi tuntia täysin ohjeellisen aikataulun jälkeen. Normimeinkinkiä siis.
Arvannette siis helpotukseni, kun huomasin päätyneeni tällaiseen paikkaan. Kuvat eivät tee mestalle oikeutta, livenä se on maailman ihanin rauhan keidas, uskokaa uskokaa. Tien toisella puolella on buddhalaisluostari, jossa aamulla kuuluu munkkien rukoilua. Huone on tolkuttoman kokoinen ja minulla on jopa oma suljettu terassi, jossa on kylpyamme! Katsoin ammeesta käsin eilen illalla romanttisesti itseni kanssa Hart of Dixietä läppäriltä ja NAUTIN.
Varsinainen tarkoitukseni Battambangissa oli khmer-kokkauskurssi Tripadvisorissa kehutussa Nary’s Kitchenissä.
Kanssani kokkaamassa oli keski-ikäinen mukava ranskalaispariskunta. Aluksi Nary vei meidät torille valitsemaan ruoka-aineita.
Menyyhyn kuului kala-amok, kevätrullat ja punacurry. Tässä currytahnan ainekset ennen morttelia: kuivattua tulista paprikaa, inkivääriä, galangalia, sitruunaruohoa, kaffirlimenlehtiä, chiliä, valkosipulia, kiinalaista inkivääriä ja kurkumaa.
Ja tämän vuoksi en julkaise juuri koskaan itsestäni kuvia: olen aina punanaamainen ja hikinen. Ja epäsäännöllisestä ruokailusta riippumatta (tai siitä johtuen) olen yhtä paksussa kunnossa kuin aina ennenkin.
Kala-amokia varten teimme banaaninlehvistä tuokkoset, joissa annokset hyörytettiin.
Tässä lopputulos. Oli meinaan hyvää!! Etenkin kala oli aivan taivaallista. Saimme Narylta mukaan reseptivihkoset, toivottavasti pystyn Euroopassa kokkaamaan ainakin jotakin näistä. Banaaninlehtien löytäminen voi tosin olla hieman haastavaa!