Malesian matkasuunnitelma vol 2

Pidin Malesian matkasuunnitelmaa olevinaan valmiina, mutta Thorntree-foorumilla surffailu osoitti sen harmillisen tosiseikan, että monsuunikauden takia itärannikolla tapahtuvat seikkailut (Tioman & Perhentian) on jätettävä toiseen kertaan. Uusittu suunnitelma on seuraavanlainen.

Kuala Lumpur 
Eka päivä menee varmasti rentoillessa ja kaupunkia tutkiessa, toisena päivänä käyn tsekkaamassa Batun luolat.

Melaka
Sekoitus kiinalaista, hollantilaista ja portugalilaista perintöä. Kaupungissa riittänee katseltavaa ainakin parin päivän verran ja lähellä on biitsejä.

Taman Negara
Kansallispuisto: jungle trek, maisemien katselua, veneellä pitkin jokia.

Cameron Highlands
Viileämpää ilmastoa, vuoria ja teeplantaaseja. Ilmeisesti myös jotain alkuasukasmeininkiä.

Pangkor Island – Tämä on TBD, olen kuullut paikasta kahtalaista tietoa. Toisten mielestä se on ihanan rauhallinen pikku saari, jolla on kivaa rentoutua. Toiset taas ovat sitä mieltä, ettei paikassa ole mitään nähtävää ja rannatkin ovat mitättömiä. Lisäksi saarella juoksee lauma villejä koiria, joita täytyy varoa

Penang
Vanha siirtomaakaupunki, jossa on eri kulttuurien vaikutteita sekä kuulemma tolkuttoman hyvää ruokaa.

Langkawi
Turistisaari pohjoisessa, ilmeisesti hienoja biitsejä. Täällä olisi kiva vain chillailla ja uiskennella.

Siirtymiset Malesian sisällä ovat vielä kysymysmerkki, mutta ilmeisesti bussi- ja junayhteydet sujuvat aasialaisittain aika hyvin. Langkawista suunnistan maata pitkin Thaimaan puolelle ja otan lennon Hat Yaista Bangkokiin. Aasia on halpalentoyhtiöiden eldorado ja Thaimaan sisäinen lento kustantaa 25€.

Tämä odotteluaika on tolkuttoman ärsyttävää. Aika matelee, ja minä vain odotan odotan odotan. Passi on edelleen viisuminhakukeikalla Intian lähetystössä, joten en voi tehdä edes mitään lyhyempää Euroopan keikkaa tässä välillä.

Kulttuuri Matkat

Lähtölaskelmia

Päivät lyhenevät, ulkona sataa vaakasuoraan jäätävää vettä otsalohkoon ja perussuomalaisille povataan kunnallisvaalivoittoa. On hyvä aika jättää Suomi taakseen. Tasan kahden viikon päästä olen Kuala Lumpurin kuumuudessa toipumassa jet lagista.

Viime viikon olin pahantuulinen, kärsimätön ja kaikin tavoin sietämätöntä seuraa. Eilen helpotti, kun sain viimeiset veroasiat hoidettua. Katsoin muistikirjasta ennen niin mittavaa to do -listaani ja huomioin tyytyväisenä, että siitä on ruksittu pois suurin osa tehtävistä. Enää on jäljellä pikkuhommia, kuten tavaroiden pakkailua ja vintille kiikuttamista.

Nyt kun käytännön asiat alkavat olla pulkassa, olen pystynyt pikkuhiljaa nauttimaan elämästä. Olen marhannut ystävien kanssa pitkillä lounailla, saunonut, urheillut ja hengannut kahviloissa. Viime viikolla kävin katsomassa Rakkautta & Anarkiaa -lyhäreitä Andorrassa ja joku päivä haluaisin käväistä tsekkaamassa Polaroid-näyttelyn valokuvataiteen museossa. Varasin myös ajat kasvohoitoon ja kampaajalle.

Leijonanosan loppuajasta haukkaa reittisuunnittelu. Malesian ja Thaimaan suunnitelmat ovat kutakuinkin kasassa ja Intiasta tiedän mille seuduille menen, joskaan en vielä sitä mitä tarkalleen ottaen aion niissä tehdä. Nyt ovat työn alla Kambodza ja Laos. Olen käyttänyt reittisuunnitteluun netin lisäksi Rough Guideja, ja suurimman osan niistä olen ladannut Kindlelle. Laosista ei kuitenkaan ollut Kindle-versiota, joten nappasin eilen kirjaversion mukaan Akateemisesta.

Laosista lukiessani alkoi ensimmäistä kertaa hieman arveluttaa. Maassa ei oppaan mukaan ole minkäänlaista sairaanhoitoa ja terveysongelmien iskiessä neuvo on siirtyä mahdollisimman nopeasti Thaimaan puolelle. Infra on huono ja paikasta toiseen siirtyminen kestää ikuisuuden. Mitä jos raivotautinen eläin puree minua, miten pääsen viidakosta päivän sisällä Thaimaahan?! Pitäisikö sittenkin ottaa rabies-rokotus, joka antaa hieman jatkoaikaa (lääkäriin on silloinkin tosin päästävä)? Laos kuulostaa kiehtovalta ja eksoottiselta, mutta rikkinäiset long boatit voivat upota ja huonokuntoinen bussi jättää tien päälle, jossa bandiitit iskevät. Uskallanko yleensä mennä sinne yksin vai kannattaisiko ottaa paketti vaikkapa hyväksi kehutulta Exotissimolta?

Yksin matkustaminen jännittää. Thaimaassa olen siskoni kanssa ja Intiaan tulee kaksi settiä kavereita, ja siellä minulla on lisäksi paikallisia ystäviä Mumbaissa, Chennaissa ja Delhissä. Kambodzassa menen kaverin kavereiden luokse Phnom Penhissä, Indonesiassa tapaan tuttavaperhettä Yogayakartassa ja Filippiineillä moikkaan ehkä entisen pomoni veljeä. Malesiassa, Laosissa ja Vietnamissa olen kuitenkin yppösen yksin koko ajan. Vietnamissa uskon kyllä pärjääväni, mutta Laos kuulostaa vähän pelottavalta. Toivon tutustuvani muihin travellereihin edes jossain. En ole koskaan matkustanut yksin muuta kuin työn puolesta ja totta kai arveluttaa, että onko se ihan ankeaa. Voiko reissaamisesta yleensä nauttia, kun ei saa jakaa kokemuksia muiden kanssa? Pian se selviää.

Jos minulla menee pupu pöksyyn Laosin suhteen, pysyttelen Thaimaan rajan läheisyydessä Vientianessa ja käyn Vang Viengissä kokeilemassa tubingia kännisten amerikkalaisten välivuositeinien kanssa. Toivon kyllä olevani siinä vaiheessa jo sen verran tottuneempi matkustaja, että uskaltaisin nähdä vähän muutakin. Olen matkustanut paljon, mutta reppureissaus ja yksin matkustaminen ovat molemmat uusia ja mukavuusalueen ulkopuolella olevia kokemuksia. 

Kun kerroin taannoin eräälle kaverilleni aikovani asua Aasiassa halvasti beach huteissa ja hostelleissa, hän katsoi minuun vinosti ja sanoi, ettei usko juttujani hetkeäkään. Hänen ennusteensa mukaan näen beach hutistani lähimmän luxury resortin valot ja suunnistan sinne kärppänä. Ennustus toteutui jo sen verran, että ensimmäinen varaamani majoitus ei ole rantamaja, vaan viiden tähden Fraser Place Kuala Lumpurissa. Puolustuksekseni minun on sanottava, että siinä vaiheessa olen matkustanut melkein vuorokauden (lennän Lontoon ja Honkkarin kautta) ja haluan rentoutua kivassa paikassa, joka muuten kustantaa about saman verran kuin Cumulus Suomessa. Olen KL:ssa kolme päivää ja suuntaan sieltä Pangkor Islandille, josta varasin vähemmän pröystäilevän hotellin. Muuta majoitusta en ole vielä varannut, eikä se ole kyllä tarpeellistakaan.

Kulttuuri Matkat