3 x BB-voide

03.jpg

Suhtauduin aika skeptisesti bb-voiteiden rynnimiseen markkinoille. Reaktioni oli lähinnä, että nytpäs ovat kosmetiikkafirmat keksineet hienon tavan saada kaikki naiset ostamaan värillistä kosteusvoidetta ylihintaan. Kosmetiikkafriikkinä halusin silti tyypata tavaran tietääkseni mistä puhun. Viime aikoina bb-voiteet ovat kiinnostaneet minua erityisesti sen vuoksi, että niissä on usein korkeampi aurinkosuojakerroin kuin muissa litkuissa. Monitoimivoide tulee tarpeeseen tulevalla Aasian turneella.

Ensimmäinen tyyppaamani bb oli Garnierin voide, jonka hankin Englannista muutamaa kuukautta ennen kuin se tuli markkinoille Suomessa. Voide ei tehnyt minuun erityistä vaikutusta; se käyttäytyi ihollani kuin mikä tahansa värillinen kosteusvoide, vaikka markkinointitekstissä luvattiinkin maat ja taivaat. Voide peitti hyvin kevyesti ja vaati kaverikseen puuterin, enkä huomannut siinä luvattua heleyttävää tai hoitavaa vaikutusta. Voiteesta oli ainakin tuolloin myynnissä vain kaksi sävyä, joista tummempi oli liian vaalea iholleni. Muutaman käyttökerran jälkeen lahjoitin putelin eteenpäin kaverille.

Toinen testaamani tuote oli L’Orealin bb-voide, joka tulee ulos tuubista kevyenä ja rakeisena, mutta sulautuu kasvoilla ihon väriin. Pidin juoksevasta koostumuksesta, suojakertoimesta 15 ja siitä, että kuumimpina päivinä mömmö ei välttämättä vaatinut alleen erillistä kosteusvoidetta. Peittokyky oli kuitenkin turhan kevyt makuuni.

bb_voide.jpeg

Kokeilemieni bb-voiteiden voittajaksi suoriutui ehdottomasti Bobbi Brown, jonka bb:n hankin viime viikonloppuna Lontoosta. Voide peittää ihan yhtä hyvin kuin meikkivoide ja tasoittaa ihohuokosiani ihme kyllä melkeinpä paremmin kuin rakastamani Guerlainin meikkivoide. Lopputulos on kuultava, mutta hieman mattaisempi kuin kaksi muuta kokeilemaani bb:tä. Tarjolla on viisi eri sävyä, itselläni on käytössä toisiksi tummin, medium. Mikä parasta, tämän voiteen SPF on kokonaiset 35. Kyllä BB osaa tehdä bb:n!

Tämän putelin kanssa aion matkustaa tropiikkiin ja jättää meikkivoiteet kotiin. Minua kiinnostaisi kyllä edelleen vertailun vuoksi tyypata myös Estee Lauderin, Cliniquen, Diorin ja Lumenen bb:t. Täytyy ehkä käydä Stockalta kerjäämässä näytteet…

Ns. ”oikeita” aasialaisia bb-voiteita en ole kokeillut, mutta uskon niiden olevan enemmän hoitavia kuin nämä länsimaissa myytävät versiot. Ehkäpä hommailen niitä sitten paikan päällä.

Mitä bb-voiteita te olette käyttäneet, uskotteko niiden taikavoimaan?

 

Kauneus Iho Meikki

Marraskuu, tullos jo!

Yksi eniten vihaamistani asioista maailmassa on marraskuu, ja tämä on ensimmäinen kerta elämässäni kun odotan sitä. Thaimaan matkasuunnitelma alkaa olla kivasti kasassa. Ensin Bangkok ja siitä juna tai bussi Andaman Coastille. Sitten trekkailua Khao Sokin kansallispuistossa elefanttien ja gibboneiden keskellä, sukelluskurssi Koh Phra Tongilla ja kenties chillailua riippumatossa Koh Phayamin pikkusaarella. Siitä siirryn suoraan Malesiaan, ehkä ensin Kota Bharuun.

sukellusmatkat.gif

Pakkauslista elää edelleen ja muuttuu päivä päivältä lyhyemmäksi ja järkiperäisemmäksi. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan pakkaan mukaan vain kaikkein tarpeellisimmat tavarat ja ostan paikan päältä sandaalit sekä pari sopivan ohutta mekkoa/hametta/T-paitaa.

Tähän saakka olen hiukan arkaillut yksin matkustamista. En tiedä mikä siinä tuntuu niin vaikealta, sillä kotikaupungissa viihdyn omassa seurassani mainiosti ja työmatkoilla olen hyvinkin tottunut olemaan tien päällä yksin. En ole oikeastaan koskaan huvimatkaillut yksin. Tai no, tammikuussa olin yhden viikonlopun omin päin San Franciscossa työmatkojen keskellä. Muuten kaikki meni hyvin, mutta yksin syöminen oli tylsää. Tuntui urpolta ottaa ravintolasta pöytä ja kuulla tarjoilijan huikkaavan ”party of one”. Oma fiilis oli silloin että jee jee, party party… 

Kaikki reppureissailua harrastaneet kaverini sanovat, että ihmisiin on matkalla helppoa tutustua. Olen aika sosiaalinen ja puhelias tyyppi, joten toivottavasti näin tulee käymään. Siskoni on aluksi kanssani pari viikkoa ja Intian legin reissaan kaveriporukalla, joten tämän vuoden puolelle jää ehkä kolme viikkoa jolloin olen *oikeasti* yksin.

Mitä enemmän tutkin matkaoppaita ja teen reittisuunnitelmia, sitä vähemmän ajatus yksin olemisesta oudoksuttaa. Siltä vie tilaa silkka innostus. Minä pääsen näkemään nuo kaikki paikat ja olemaan täysin vapaa kaikenlaisista velvoitteista! Voiko mikään olla siistimpää?

Marraskuu, tule jo!!

Kuva Sukellusmatkat

Kulttuuri Matkat