Nyt olen ehtinyt lueskella Rough Guideja sen verran, että tiedän tulevasta reissusta edes vähän muutakin kuin sen, mitä meikkejä pakkaan mukaan. Näin se menee: otan loka-marraskuun taitteessa lennon Bangkokiin. Koska en halua aloittaa eeppistä vaellustani Ykä Yksinäisenä, lennätän siskoni Lontoosta Thaikkuihin seurakseni about samoihin aikoihin.

Olemme Bangkokissa noin vuorokauden, jonka aikana katselemme kaupunkia longboateista käsin, käymme thai-hieronnassa hoidattamassa jet lagit pois ilman happy endingiä, syömme hyvää ruokaa ja luultavasti kyrvähdämme kaupungin älämölöön siinä määrin, että olemme seuraavana päivänä valmiita häipymään sieltä. Jos sisko haluaa, voisimme käydä tekemässä päiväretken Thaimaan entiseen pääkaupunkiin Ayutthayaan, jossa on hienoja raunioita. Jos ei, suuntaamma suoraan Andaman Coastille.

Haluamme molemmat käydä sukelluskurssin. Ehdin aluksi katsella kursseja sukellusmekassa nimeltä Ko Tao, mutta sitten huomasin, että eteläisellä Gulf Coastilla vallitsevat marraskuussa huonot säät. Parempi siis suunnata länsirannikolle. Sukelluskurssin tarkempi sijainti on vielä hakusessa, mutta toiveena olisi ettei tarvitsisi mennä mihinkään Phuketin kaltaiseen pahimpaan turistirysään. 

Sukeltamisen lisäksi haluamme käydä trekkailemassa (anteeksi anglismini, mikä tämä on suomeksi – vaellus vai jotain arkisempaa??). Minua kiinnostaa Khao Sokin kansallispuisto, jonka yhteydessä voi yöpyä järvellä olevassa laivamajoituksessa ja herätä aamulla gibbonien mellastukseen, oih! Luontoelämysten jälkeen voisi vähän rentoutua rannalla, ja tähän tarkoitukseen olen ajatellut pientä Koh Phayamin saarta, jonka ei pitäisi olla vielä täydellisesti massaturismin pilaama (menemmekin sinne pilaamaan sen).

Näiden seikkailujen jälkeen siskon täytyy lähteä takaisin Lontooseen. Minä luulen, että jatkan siinä vaiheessa kohti Malesiaa. Malesian osalta suunnitelmat ovat vielä kesken, mutta luultavasti vietän siellä 2-3 viikkoa. Haluan käydä ainakin Kota Bharussa nautiskelemassa shadow puppets -esityksistä ja muusta mielenkiintoisesta kulttuurista, ja joku luonnonpuistoelämys voisi olla mukavaa sielläkin.

Joulukuun alkupuolella otan Kuala Lumpurista lennon Mumbaihin ja menen tervehtimään sikäläistä tuttavaperhettä. Kaverini tulevat Suomesta Intiaan jouluksi. Olemme joulun Mumbaissa ja matkaamme siitä Gokarnan/Goan kautta Keralaan. Intian suunnitelmat eivät ole toistaiseksi tarkentuneet tämän enempää, mutta onneksi niiden kehittelyyn on runsaasti aikaa. Kun kerran eteläisessä Intiassa ollaan, haluaisin käväistä myös Sri Lankassa.

Kun ystäväni tammikuun lopussa palaavat Suomen pakkasiin, siirrän minä itseni takaisin Kaakkois-Aasiaan, kenties ensimmäisenä Vietnamiin. Olen kuullut Vietnamista kahdenlaista tarinaa, toiset tykkäävät kovasti ja toiset inhoavat. Käyn tsekkaamassa Ho Chi Minhin ja päättelen itse kumpaan leiriin kuulun. Vietnamista matka jatkuu kohti Laosia ja Kambodžaa sekä toivottavasti myös Filippiinejä ja Indonesiaa. Tästä vaiheesta reissua minulla on vain erittäin hatarat mielikuvat.

Suomeen palaan joskus keväällä tai kesällä. Ehkä vappuna tai juhannuksena, tai sitten kun rahat loppuvat. Elättelen edelleen toiveita, että voisin tehdä reissun päältä jonkin verran freelance-hommia Suomeen päin ja kasvattaa siten matkakassaa. Vapaaehtoistyö kiinnostaisi myös.

Olen vähän sellainen tuulella käyvä ihminen ja sen myötä erittäin huono suunnittelemaan elämääni säntillisesti eteenpäin. Siksi olenkin huojentunut, että olen saanut edes tämän verran reittiä kasaan. Itse asiassa matkaoppaiden lukeminen on yllättävän kivaa, pitäisi varmaan harrastaa sitä enemmänkin. Vietimme systerin kanssa tänään mahtavan iltapäivän parkkeeraamalla itsemme Marylebonen mahtavaan Daunt Books -kirjakauppaan South East Asia -hyllyjen kohdalle ja selailimme antaumuksella läpi Lonely Planetit sun muut opukset.

Lontoossa oli tänä viikonloppuna tosi lämmintä (+32), mikä oli junassa ja tuubissa matkustaessa ahdistavaa, mutta hyvä homma sikäli, että se auttoi muistamaan minkälaisia vaatteita kannattaa ja ei kannata pakata tropiikkiin. Suomessa on ollut tänä kesänä kylmä, enkä ole käynyt missään lämpimässä paikassa, joten olin näköjään ehtinyt kadottaa realismin vaatetuksen suhteen.