Myönnettäköön alkuun, että vuosikausien ajan pyristelin Kalliossa asumista vastaan. Muutettuani kahdeksan vuotta sitten Lontoosta Suomeen asuin muutaman kuukauden ajan Kurvissa, mutta siirryin sieltä nopeasti muihin kaupunginosiin ja vannoin, etten palaa Kallioon. Toisin kuitenkin kävi – toukokuussa osoitteeni siirtyi Tähtitorninmäen kupeesta Pitkänsillan “väärälle” puolelle.

Kukaan muu kuin minä itse ei voi olla yllättyneempi siitä kuinka mainiosti olen viihtynyt tässä hierontalaitosten ja hipstereiden kaupunginosassa. Tässä muutamia syitä miksi.

1. Elä ja anna toisten elää 

Kalliossa voi mennä maitokauppaan vaikka aamutakissa, eikä kukaan räpäytä silmäänsä. Entisessä elämässäni Ullanlinnassa hävetti lompsia Alepaan tuulipuku päällä avohoitopotilaan näköisenä, mutta täällä liikkuu oikeita avohoitopotilaita siinä määrin, että ketään ei voisi vähempää kiinnostaa toisen habitus. Kallio on eittämättä Suomen liberaalein ja tilaa antavin kaupunginosa; paikkaan mahtuu niin hipstereitä, huoria, opiskelijoita, rapajuoppoja, eläkeläisiä kuin kaltaistani tavallista työtätekevää keskivertoväestöäkin. Kaikki elävät sulassa sovussa keskenään. Välillä joku saattaa tosin puukottaa kaverinsa räkälän ulkopuolella, mutta liekö tuo niin tarkkaa… Nimby-ilmiötä täällä ei ole.

2. Rytmi, Siltanen, Sirdie 

Kalliosta ei voi puhua mainitsematta baariskeneä. Täällä on edelleen paljon räkälöitä joihin en uskaltaisi jalallani astua, mutta mielestäni myös Helsingin kivoimmat ja persoonallisimmat soittoruokalat löytyvät täältä. Hajontaa on paljon; kalja irtoaa halvimmillaan parilla eurolla, mutta Siltasen kaltaisissa sisäsiisteissä trendimestoissa siitä voi joutua maksamaan yhtä paljon kuin keskustassakin. Note to self: käy enemmän keikoilla Libertéssä.

3. Kallio-liike ja Block Party 

Oikein harmittaa, että tulen tällä kertaa missaamaan Block Partyn purjehdusreissun takia – viime vuonna se oli yksi kesän parhaista bileistä, vaikka Karhupuiston itsenimitetyt pihanatsit kulkivatkin nipottamassa ihmisille turhasta. Kalliossa on yhteisöllisyyttä myös järjestäytyneessä muodossa. Kallion rajoista voidaan kiistellä, mutta tänä kesänä olen nauttinut esimerkiksi Harjun ruumishuoneen puistossa järjestetyistä konserteista, ja kaipa Alppipuiston kesän tai hätätilassa jopa Vallilan vappujuhlat voisi laskea ainakin melkein Kallioon kuuluviksi? On niihin ainakin täältä lyhyt matka.

4. Karhupuisto, Torkkelinmäki, Tokoinranta 

Pussikaljaromaani ei suotta sijoitu näille kulmille. Kallion puistoissa on ihanaa olla piknikillä ilman kepuakin. Oma suosikkipaikkani on nimeltään ”Kirjaston Takana”. Puistikon virallinen nimi on Matti Heleniuksen puisto, mikä on sinänsä ironista, sillä Matti Helenius oli näet aikanaan suomalaisen raittiusliikkeen johtohahmo. Väitän, että kyseisellä maapläntillä kulutetaan kesäiseen aikaan alkoholia enemmän kuin missään muualla Suomessa. Lisäpinnoja siitä, että Kirjaston Takana sijaitsee yhden suosikkirunoilijani Arvo Turtiaisen muistomerkki ja tien toisella puolella oleva karhuhomojen lippakioski myy hyvää jäätelöä.

5. Organic Café, Cella, Lemongrass 

Kallio ei ole varsinaisesti tunnettu kulinaarisista nautinnoistaan, mutta kyllä täältä hyviä ruokaravintoloitakin löytyy. Yllätyksekseni löysin tämänhetkisen suosikkikahvilani Flemarilta – Organic Café valmistaa Helsingin maukkaimmat voikkarit, ja siellä on riittävästi kiiltäväpintaisia naistenlehtiä moccalattehipsterin välittömiin tarpeisiin. Ruokaravintoloiden puolelta Lemongrass tarjoilee herkulliset ja raikkaat thaikut, kun taas Cellasta, Bullmanista sekä Juttutuvasta saa perinteistä pihviä ja pizzaa. Ruokaravintoloita saisi silti tulla Kallioon minun puolestani enemmän.

6. Kauppahalli ja Hämeentien etniset kaupat 

Säännöllisin aika-ajoin vannon hylkääväni K- ja S-ketjut iäksi ja hankkivani tiedostavan kantakaupunkilaisen tavoin kaikki elintarvikkeeni kauppahallista ja kivijalkakaupoista. Päätös unohtuu sillä hetkellä, kun talsin työpäivän jälkeen väsyneenä ja nälkäisenä patonki otsassa kotiin ensimmäisen K-kaupan ohi. Mutta JOS Kalliossa haluaa ostaa ruokansa mielenkiintoisemmin ja eettisemmin, se onnistuu Kauppahallissa sekä jossakin Hämeentien lukuisista etnisistä puodeista (Vii Voan taitaa olla suosituin). Kauppahallissa käydessä ehdottomia pistäytymispaikkoja ovat ihana Soppakeittiö sekä juustopuoti Lentävä Lehmä.

7. Tapettitalo, Kumiluoti, Valtterin kirpputori 

Shoppailun keidas Kallio ei varsinaisesti ole, mutta tänne putkahtelee koko ajan enemmän mielenkiintoisia putiikkeja ja second hand -mestoja. Tapettitalon tapetit lienevät jo legenda, ja Kumiluodissa pyöränsä saa korjattua maailman ystävällisimmän palvelun kera. Valtterin kirpparin varastin jälleen Vallilalta, koska mielestäni se kuuluu henkisesti Kallion vaikutusalueeseen. Nettosin sieltä eräänä keväisenä lauantaina parisataa euroa; kaikki hirveimmät horoasusteet ja oudot DVD:t menivät heti kuin kuumille kiville, kun taas klassisia ja laadukkaita nahkakenkiäni ei halunnut kukaan. Myös puoliksi käytetyt hajuvedet olisivat olleet haluttua tavaraa. Vinkki tuleville myyjille: ottakaa mukaan kaikkein oudoin sälänne mitä ette usko kenenkään haluavan ostaa, takaan että menee kaupaksi. Tarpeettoman tavaran voi kirpparin sulkemisen jälkeen lahjoittaa kierrätysroskisten luona odottaville romaniperheille.

8. Ihmiset 

Tämän maintsin oikeastaan jo kohdassa yksi, mutta se on niin tärkeä pointti, että ansaitsee toisenkin maininnan. Kalliossa vallitsee nuori ja aktiivinen fiilis. Pidän siitä, että kaduilla on elämää ympäri vuorokauden. Minulla asuu tällä hetkellä ainakin kymmenen hyvää kaveria puolen kilometrin säteellä ja ulkosalla pyörähtäessä on melko varmaa, että aina törmää johonkin tuttavaan. Kalliossa asuu hyviä tyyppejä.

Onko Lilyn lukijoiden joukossa kalliolaisia? Minkä vuoksi te tykkäätte (tai ette tykkää) Kalliosta?
 
Kuva Wikipedia