Meikkiostosorgiat

meikit.jpg

Piipahdin alennusmyynneissä juhlistaakseni ainoaa kokonaista loman aikana Helsingissä viettämääni päivää. Kaikenlaista pientä kivaa tarttui mukaan. Aikomukseni oli hakea Stockan MACin pisteeltä suokkari-kulmakynäni (vaalein sävy Fling), mutta jostakin syystä kävelin sieltä pois mukanani ihana fuksianpunainen huulipuna (Girl About Town), Prep & Prime –huulienpohjustaja sekä keskivaaleanruskea luomivärinappi (Era). Todennäköisesti tulen tällä menolla pyytämään MACin tyttöjä esikoislapseni kummeiksi, sen verran läheinen suhde meille on vuosian aikana muodostunut.

Olen ruvennut käyttämään kirkkaansävyisiä huulipunia vasta hiljattain ja olin hieman skeptinen kuinka tuollainen väri sopisi minulle, mutta itse asiassa se näyttää mielestäni aika kivalta kesäväriltä. Kirkkaista huulipunista tulee muuten aina mieleen se, kuinka siskoni kirjoitti 6-vuotiaana isälle kauppalistaa: maitoa, makkaraa, gurkua, huulipuna: RÄIKEÄ. Olisikohan tämä nyt tarpeeksi räikeä systerillekin? 😉 Jos oikein muistan, on Girl About Town -sävy MACin kesäkokoelmaa, ja siitä löytyy ainakin joillakin markkinoilla myös kynsilakka ja huulikiilto.

omakuva.jpg

Postissa odotti Lookfantasticilta tilaamani Urban Decayn Primer Potion –luomenpohjustaja. Lookfantasticille siitä noottia, että niillä on nykyään tosi pitkät toimitusajat, enkä saanut tällä kertaa edes tilausvahvistusta. Taidanpa siis jatkossa suosia muita lafkoja.

Vaatteitakin shoppailin kun kerran kaupungilla olin. Kävin viime viikolla Tampereella ollessani Gina Tricot’ssa, jossa en tietenkään OIKEASTI shoppaile, sillä yleensä ostan luonnollisesti vain eettisesti tuotettua, aikaa kestävää ja laadukasta kestomuotia (jep…) Siellä ollessani näin helvetin rumat, viskoosiset, salihousuilta näyttävät, inkakuvioiset viskoosipöksyt. Sain niistä heti mielettömät ysäri-flashbackit. Olen niin vanha, että olen elänyt läpi salihousuvaiheen ilman mitään ironiasäväreitä, ja tiesin kuinka mahtavat ne olisivat jalassa. Ostin byysat tietenkin heti. Olen aina kiitollinen, kun joku ruma mutta mukava asia tulee muotiin (harmi, ettei enää kehtaa käyttää pohjemittaisia leggareita). Eniveis, tänään näin Zarassa samaa materiaalia olevat ja samalla tavalla leikatut pökät, tällä kertaa jollakin kissanoksennus-pantterikuviolla. Ostin tietysti nekin. Helteellä tällaiset housut ovat viileämmät kuin shortsit, eikä niiden kanssa tarvitse näytellä mustelmaisia ja hyttysenpuremia koipia. Mitä väliä vaikka yrjöttää joka kerta kun katson peiliin, tiedänhän surffaavani trendin aallonharjalla.

Pari kaunistakin asiaa ostin, Mangon mustan röyhelötopin sekä Zaran neonvärisen huivin, mutta niissä ei sinänsä ole mitään kiinnostavaa.

Huomenna lähden Tukholmaan ja pääsen jatkamaan kulutusjuhlaa tax freessa, jihuu. Jos vanhat merkit pitävät paikkaansa – ja mikseivät pitäisi – tulee suosikkipoikani Visa vinkumaan armoa myös PUB-tavaratalossa ja ehkä Massimo Duttilla. Sitten onkin mukavaa aloittaa syksy vararikossa.

Muoti Meikki Testit Ostokset

Ylisuorittaja ei downshiftaa

Olen päättänyt perustaa oman toiminimen. Ajatukseni on matkustaessa kirjoittaa juttuja suomalaisiin lehtiin ja laskuttaa toiminimen kautta. En tässä vaiheessa edes yritä tehdä tästä pääelinkeinoa itselleni – riittäisi kun saisin edes muutaman satasen kuussa. Suomeen palattuani voisin sitten katsoa kuinka homma toimii ja riittääkö freelancerille töitä, vai pitääkö hankkiutua ulkoisen työnantajan leipiin.

Oma downshifting-asenteeni ei liene kaikkein leppoisimmasta päästä. (Vihaan muuten sanaa leppoistaminen.) Olen tehnyt projektisuunnitelmaluonnoksen ja asettanut tavoitteekseni keksiä joka päivä ainakin kolme uutta juttuideaa (sisältäen alustavan rungon). Kerroin suunnitelmistani työpaikan lounaspöydässä, jolloin yksi kollegani nauroi, että “overachievers don’t downshift”.

Olen alkanut jutella eri maissa olevien valokuvaajien kanssa, koska valitettavasti olen itse ihan käsi visuaalisen puolen suhteen. Santiagossa asuva espanjalainen valokuvaajatuttavani lupautui jo alustavasti jeesaamaan ja yritän houkutella yhtä valokuvanäyttelyjä pitänyttä kaveriani mukaan Etelä-Amerikkaan.

Seuraava etappi olisi saada irtisanomislappunen käteen ja päästä sitä myötä firmani irtisanomisohjelmaan, jossa saisin toivon mukaan apua yrityksen perustamiseen. Jos vain aikaa riittää, voisin alkaa kirjoittaa jo ennen irtisanomispaketin saamista. Lehtien toimitusten kanssa täytyy myös jutella pian ja pitchata heille juttuja.

Firmassani on siis tällä hetkellä YT-neuvottelut käynnissä, ja ihmiset ovat ymmärrettävästi hermostuneita omasta tilanteestaan. Minulla on hieman erilainen asenne, olen etukenossa lähdössä. Toivottavasti tosiaan saan potkut – jos en saa, olen kusessa. Vähän haikealta tuntuu jättää mahtavat työkaverit ja kiva työpaikka, mutta tunne on vahvasti se, että uutta kohti on mentävä.

Reissusuunnitelmien suhteen olen päättänyt sen verran, että menen ensimmäiseksi Intiaan. Olin viikon Goalla pari vuotta sitten ja silloin oli jo sellainen olo, että olisin halunnut jäädä sinne pidemmäksi aikaa hengaamaan. Minulla oli suunnitelmissa mennä joulun tienoilla Intiaan kolmeksi viikoksi parin kaverin kanssa ja käydä esimerkiksi Himalajalla. Nyt voisinkin mennä sinne jo etukäteen. Joulun vietämme ehkä expat-komennuksella olevien tuttavien luona Delhissä. Mumbaissa minulla on perhetuttavia (intialainen perhe), heitä täytyy myös käydä moikkaamassa. Keralassa olisi myös mukavaa kierrellä.

Suhteet Oma elämä Työ