NYCin terkut

Täällä ollaan taas, idän reissulta on kotiuduttu. Päästiin turvallisesti takas vaikka vähän jännitti lähteä lentokentälle kun New York oli ”high alert” -tilassa Bostonin pommi-iskun takia. Onneksi lennettiin Newarkilta, JFK kun ois varmaan ollut yhtä kaaosta. Mulla oli pelkkä käsimatkatavara mukana ja hyvin sain kuljetettua niin mun putilot kun kynsisakset ja pinsetitkin koneeseen 🙂 Penn stationilla Manhattanilla oli kyllä valtava määrä poliiseja ja FBI partioimassa. Yksi mies meinasi joutua vaikeuksiin kun jätti matkalaukkunsa hetkeksi vartioimatta mennessään jonottamaan junalippua. Siinä oli nopeesti monta poliisia pitämässä käsikynkkää että haepa kuule kaveri laukkusi ja vähän äkkiä.

Näistä ikävistä varotoimenpiteistä huolimatta meillä oli tosi onnistunut loma. Oli huippua nähdä siskoa ja sen miestä. Ja kierrellä jo jossain määrin tutuksi tullutta kaupunkia niin ettei ollut koko ajan hirveä paniikki ehtiä paikasta toiseen. Lähinnä käveltiin paljon, kierreltiin kauppoja ja panostettiin hyvään ruokaan.

Ensimmäistä kertaa kiinnitin muuten huomiota New Yorkilaisten epäystävällisyyteen. Suomesta tullessa en oo sitä huomannut, mutta oon tainnut täällä lännessä tottua liiankin hyvään palvelukulttuuriin. Nyt sen sijaan tuntui että kaikilla on koko ajan kiire ja palvelutilanteiden ystävällisyys vaikutti joskus vähän väkinäiseltä. Monta kertaa mietti että tippiä ei jätä yhtään niin mielellään kuin kotona San Franciscossa.

Pari poikkeusta mahtui tähänkin joukkoon. Esim. meidän Coachin myyjä Sohossa oli tosi kultanen; tarjoili meille vettä, antoi koko porukalle lahjakortit Magnolia Bakeryn cupcakeseihin ja piti meidän ostokset tallessa sillä välin kun kierreltiin lähialueen putiikkeja. Ja sama toisin päin. Yhden San Franciscosta kotoisin olevan myyjän innokkuus meni vähän yli siinä vaiheessa kun mun ois pitänyt ommella itse mekosta kotona mieleiseksi sopiva. Joo ei.

Yksi julkkiskin bongattiin, nimittäin Efva Attling koruliikkeensä pressitilaisuudessa ;)