Koko syksy meitä on pyydetty käymään vierailulla mun vaihtariperheen luona. Syksyllä 2011 Pariisissa kun viimeksi tavattiin vannottiin jo että kyllä me pian tullaan, mutta vajaan parin tunnin lento ja aikaerottomuus taisi vaan pidentää päätöksentekoa. Niin lähellä, sinne nyt ehtii koska vaan! Nyt saatiin kuitenkin reissu vihdoin toteutettua ja oli todellakin sen arvoista.

Takana on siis hyvin jenkkityylinen viikonloppu 🙂 Mutta oli ihana asua pari päivää kunnon amerikkalaisessa kodissa 60-tuumasine televisioineen ja saada aamusta iltaan ihka-aitoa kotiruokaa. Mun jenkkiäiti toteutti mun kaikki ruokatoiveet aamiaispannareista spagetti carbonaraan. Lauantaina ajeltiin päivä pitkin Columbia jokea ja vuoria, kesärenkailla mentiin vaikka yöllä oli ollut hallaa. Koulu oli kuulemma jo pariin kertaan suljettu pakkasvaaran takia kun koulubussit ei pääse hakemaan lapsia kylän korkeimmilta paikoilta. Käytiin myös padolla joka tuottaa koko Pacific Northwest-alueen sähköt ja puoliksi jäätyneellä vesiputouksella. Illan ohjelmassa oli NBA peli, jonka Portlandin joukkue hävisi. Kotiintuomisiksi sain ison rasiallisen chocolate chip cookieseja, mun lemppareita. Oli kyllä jännä miten kotoisalta olo tuntui vielä näin 13 vuoden jälkeen!