Lomaa pukkaa taas! Ei sillä että valittaisin. Tällä viikolla useat koulut, omani mukaan lukien, pitivät talvilomansa. Viikon mittainen loma tuli tarpeeseen sillä se sijoittui juuri sopivasti kahden suuren koulutyön väliin. Viimeisenä lomaviikkoa edeltävänä päivänä pidin esitelmäni maisterikurssille. Sitä varten olin kuukauden ajan työskennellyt intensiivisesti, sillä alunperin minun piti esiintyä yksin ainoana vaihtarina ja kävin tätä varten läpi noin 120 sivua aineistoa ja vietin lukemattomia iltoja kirjastossa (taas vaihteeksi). Siksi hieman ärsyttää että esityksestä meinasi tulla aikamoinen bordel ja vieläpä itsestäni riippumattomista syistä, sillä professori oli jakanut saman aiheen ja samat materiaalit myös toiselle opiskelijalle. Kumpikaan meistä ei ollut tietoinen järjestelystä ja törmäsimme luokan edessä juuri ennen esityksen alkua, sanottiin alkushokin jälkeen nopeat enchantét ja kursittiin viidessä minuutissa uusi esitys kokoon. Olosuhteisiin nähden vedin oman osuuteni ihan kiitettävästi vaikka ranskankieleni ei ole vielä ihan sitä taso, että voisin improta esitelmää aiheesta ”Naisten työmarkkina-asema Ranskassa”. Tunnin jälkeen tivasin selitystä proffalta ja sain vastaukseksi epämääräisen puolustuspuheen organisointiongelmista. Kyseessä on siis 20 opiskelijan kurssi, joka on pakollinen kaikille maisteriopiskelijoille, jota ollaan järjestetty luultavasti viimeiset kolme vuotta ja johon kuuluu aina esitelmä. Miten on mahdollista että heillä on yhä ”organisointiongelmia”? Tämä taitaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus sillä viime periodissa ihmisillä oli vaikeuksia löytää omat ryhmänsä esitelmiä varten ja lopputuloksena oli myös päällekkäisyyksiä ja jopa puuttuvia esityksiä. Yritin välttää ryhmäytymisongelmat työskentelemällä yksin tällä kertaa ja sitten kävi näin. Merde. (Ja tähän pieni välihuomatus liittyen ranskalaisten organisointikykyyn; CAF hukkasi ilmeisesti kaikki muut paperini joskin ilmoittivat saanensa vihdoin sen yhden jonka olin lähettänyt heille kolmeen kertaan. Olin siis jo heti saapuessani kiikuttanut kaikki paperit heille fyysisesti toimistoon. Taistelu jatkuu yhä.)

No sainpahan esitelmän pois alta ja pystyin tällä kertaa viettämään loman ilman kouluhommia. Suuntasin bussilla neljäksi päiväksi Hollantiin suomalaisen ystäväni Tuuren luokse. Asuin hänen luonaan Haagissa, jossa vietin suurimman osan ajasta mutta ehdimme myös heittää yhdessä päiväretken Amsterdamiin. Lyhyt mutta antoisa loma sisälsi ihanaisen ystäväni riemastuttavaa seuraa, uusia tuttavuuksia, hyvää ruokaa, halpaa olutta ja söpöä kylätunnelmaa niin Haagissa kuin Amsterdamissakin. Sekä räntäsadetta joka ei tosin saanut minua lannistumaan ja kuurojen välissä ehdin napsaisemaan muutaman kuvankin. Huomenna aloitan viimeisen lomapäiväni brunssilla kämppisteni kanssa ja kävimme tänään kaikki yhdessä asuntolan kuntosalilla ihan vain huomista ajatellen. Nämä tytöt ovat kultaa. Vielä kolme kuukautta aikaa suostutella heidät muuttamaan kanssani Suomeen. Maanantaina alkaa taas kirjastoboogie kolmen esseen kanssa, woop!