Julki-imetys (ainainen ihmetys)
Olen imettänyt kaiken kaikkiaan 22kk + esikoiselle viel 3kk yöimetys. Esikoista siis imetin 1kk+3kk. Imetys loppui, koska luulin ettei mun maito riittänyt, kaikki oli uutta ja outoa, eikä neuvoja ja muutakaan irronnut. Enkä itse tiennyt mikä oli normaalia ja mikä ei ja siksi en asiaa edes tuonut julki. Tokaa imetin 11kk, 6kk täysimetyksellä. Neuvolasta tuli kehotus lopettamiseen, koska paino lähti laskuun ja ruuan yritti korvata maidolla. Kolmasta imetin 3kk, kun tuli pyyntö neuvolasta lisämaitoon. Lisä maito pullosta oli jotain ihan kauheeta likan mielestä. Ja mä aloin stressata sen pullon takia, loppujen lopuksi mun maidon tulo loppui ja siirryttiin kokonaan korvikkeisiin, eikä painon nousuun muutosta tullut. Neljättä oon nyt imettänyt 7,5kk, täysimetyuksellä 5,5kk.
Meidän kuopus syntyi 33+4, elokuussa 2014. Mua pelotti ja ahdisti ajatus ettei imetys lähtisi sujumaan. Viikko synnytyksestä ja ensimmäinen imetyshetki, sen mä muistan vieläkin. Jäbä ihan heti oppi oikean otteen ja söikin kerralla 30ml, se oli paljon viikon ikäselle, jonka maitomäärät oli ollut jotain 5-10ml kerta. Siinä osastolla mä imetin joka päivä parisen kertaa päivässä, huoneessa oli muitakin vauvoja ja vanhempia, joten jo siellä mä ajattelin, et ihan missä vaan tuo poika ruokaa vaatisi voin sen tarjota ajattelematta ympäristöstä. No tätä pientä Sisukasta mä oon jo imettänyt junassa, metrossa, bussissa, kauppakeskuksessa, (avoimessa) päiväkodissa, siellä, täällä ja tuolla, ihan joka paikassa, jossa on nälkä iskenyt, takki tai viltti suojaamaan ja näköesteeksi. Mulle on normaalia, et vauvaa imetetään silloin ja just siinä kohtaa, kun toinen sitä pyytää, ilman et joutuisi lähtemään hätääntyneenä ettii vessaa tai juosten kotia, kun ei pysty julki-imettää. Olen mäkin imettänyt joskus vessassa ja yök! en mäkää ruokaile vessassa, miksi mun vauvan pitäisi? Ei pidäkään. Mä en siedä niitä ahdasmielisiä, jotka ajattelee, et imetys on pahasta ja julki-imetys vielä kamalempaa. Kuopusta olisi tarkotus imettää vuoteen saakka. Lapsentahtisesti olisi tarkoitus vierottaa.
Ja se mikä saa mut vaivaantumaan, niin taaperon julki-imetys, siis +2v. Kun mä katon tota omaa 2v tättähäärää, niin voisin mä imettää, mut se olis enää se iltamaito, joka olisi meidän kahden oma pikkuhetki, mutta se että se 2v itse menee repii rinnan itselleen julkisella paikalla, niin no jokainen toimii tavallaan. Voihan se olla, et mäkin vielä joku päivä itse imetän +2veetä :D. En tiedä.
Mulla on myös kokemus, kun imetin tokaa lasta jumbossa, stokkan puolella leikkialueen reunalla, kun esikoinen oli leikkialueella leikkimässä. Pariskunta kävei ohi. Nainen miehelle ”kato toi imettää tossa”, mies kääntyi mua päin katsoo ja siinä kohtaa nainen löi avokkaalla miestään poskelle. Oikeesti.
Esikoisen imetysajasta ei juuri mitään kohokohtia jääny muita mieleen, kuin et systeri miehensä kaa tuli kylään, niin siinä kohtaa, kun poika alkoi vaatia sapuskaa, pyysi systerini, et poistuisin toiseen huoneeseen imettämään. Mä olin pojan kanssa yksin yli puoli tuntia ja sen kerran jälkeen mä päätin, ettei kukaan määrää mua menemään omassa kodissa toiseen huoneeseen imettämään, vaan kun mies voi nähdä. No myös äitini on kehottanut imettämään sivummalla, ettei vaan miehensä voi nähdä, kun imetän. Isosiskoani ei ilmeisesti ole häirinnyt imetykseni, koska se ei ole koskaan sanonut mun julki-imetyksestä mitään.
Kertokaa omia kokemuksia julki-imetyksestä, niin hyvät kuin huonot kokemukset. Onko sukulaiset painostanut vai kannustanut?
-Lapsellinen