Taidehetki taaperon kanssa – uhka vai mahdollisuus?
Tänään tunsin itseni lähes päiväkodintädin veroiseksi puuhahetken järjestäjäksi! Askarreltiin, maalattiin ja piirrettiin nimittäin kaksi tuntia (2!!!) tytön kanssa. Kumpikin tyytyväisinä omaan hommaansa keskittyen väkerrettiin. Rakastan itse askartelua ja kaikenlaista väkertämistä ja näpertämistä. Minulle esimerkiksi syntymäpäiviä varten askartelu ja väkertely on sellaistakin mindfulnessia että. Ehkä juuri oman näpertelyfriikkiyden vuoksi järjestän melko useinkin meidän taaperolle jonkin askarteluhetken. Usein siinä vaan käy niin, että äiti on aiheesta enemmän innostunut kuin lapsi. Joulun alla järjesti lapselle mustikkamaalauksen pesuhuoneen lattialle. Ei kiinnostanut taaperoa maalata ei, söi vaan maukkaita marjoja ja sai itsensä yltä päältä mustikkaan. Luovasta taidehetkestä tuli tavallista enemmän hankausta vaativa pesukerta. Vesiväreillä maalailu on usein tyssännyt siihen, että lapsen mielestä on mukavampaa lilluttaa pensseliä vesikupissa kuin maalata.
Meidän askarteluhetkien mielikuvat eivät siis aina ole ihan kohdanneet toteutuksen kanssa. Tai no ainakaan ne mielikuvat mitä minulla oli. Kuvittelen aina mielessäni seesteisen ja iloisen yhdessä tekemisen hetken, mutta usein koko hommaan kyllästyy sekä äiti että tytär jo ennen aikojaan. Tänään oli asia kuitenkin aivan toisin. Minä toin pöytään jos jonkunlaista tarraa, teippiä ja paperinpalaa. Kaiken kruunasi liima, jota taapero sai itse levittää pensselillä. Voi jestas mikä hitti! Samalla kun taapero liimaili, minä tein synttärikakun päälle koristeita. Oltiin kuin kaksi taiteiljaa uppoutuneina luomuksiinsa. Pitääkseni lapsen mielenkiintoa yllä, vaihdoin välillä aktiviteettia. Kun liimataideteos oli valmis se vietiin isille työpäivää piristämään. Sitten siirryttiin sormiväreihin ja sen jälkeen vielä yhteistyöllä piirrettiin ja väritettiin. En voi vieläkään käsittää että me sulassa sovussa taiteilimme kaksi tuntia ja olimme molemmat sen jälkeen tyytyväisiä ja iloisia. Uskaltaisikohan tätä askarteluhetkeä kokeilla pian uudestaan vai sattuiko meillä olla vaan hyvä tuuri, tähdet ja planeetat oikeassa kulmassa tai jotain.
Nyt menen jatkamaan synttärisiivouksia, sillä hyvällä tuurilla lapsonen uinuu vielä tunnin. Tähdet ja planeetat pliis olkaa armollisia!