Luukku nro 2: Mustikkamaalaus

IMG_20151202_191124158 (1).jpg

Aina ei käytäntö mene niin kuin olet suunnitellut. Ei nimittäin tullut mustikkamaalauksesta maalaamista. Siitä tuli mustikoiden syömistä pesuhuoneen lattialla. Olin virittänyt taaperolle voimapaperin pesuhuoneen lattialle ja asetellut mustikat houkuttelevasti esille. Mieheni laitettiin taaperon kanssa maalausareenalle, sillä hänellä on tänään kylpy- ja nukutusvuoro. Mieheni sai heti mustikan käteensä onnistuneesti ja alkoi oikeaoppisesti piirtää valtavaa hymynaamaa. Taapero alkoi pistelemään mustikoita poskeensa todeten ”namia, hyvää” ja jatkoi mustikoiden kauhomista ääntä kohti. Yritin innostaa taaperoa maalaamaan heittelemällä mustikoita paperille ja näyttämällä mallia. Vaan eipä neitiä näyttänyt kiinnostavan. Mustikoita sen sijaan kulki suuta kohti jatkuvana virtana. Epätoivoisen innostamisprojektin ainoa tulos oli se, että taapero antoi mustikan isälleen ja sanoi ”isä osaa”. Joo, kyllä isä osaa. Osasi jo 90-luvun hittikomediassa kaikenlaista ja osaavat näköjään nämä 2010-luvunkin isätkin. 

Ei siis mennyt mustikkamaalaus ihan niin kuin oli suunniteltu, mutta tärkeintä oli että pikkuneiti nautti. Onhan se kuitenkin spesiaalia syödä retkityylisesti mustikoita suihkun alla ja päästä sen jälkeen vettä lotraamaan. 

P.S. Ensimmäisen luukun tikkupurkki oli ja on edelleen hitti. Miten koukuttavaa voikaan olla tiputella hammastikkuja pienestä reiästä lasipurkkiin? Nähtävästi todella koukuttavaa.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *