Loppukesästä meidän perhettä odottaa iso elämänmuutos. Pikkusisaruksen on määrä syntyä meidän perheeseen ja meidän pienestä tytöstä tulee yhtäkkiä isosisko. Olen halunnut parhaani mukaan valmistaa tulevaa isosiskoa uuteen elämäntilanteeseen. On tosi vaikea sanoa, miten tyttö tulee reagoimaan vauvan syntymään ja miten hän sen käsittää. 2-vuotias on siinä mielessä hankalassa iässä että vaikka hän ymmärtää jo tosi paljon, voi pikkusisaruksen saaminen olla vielä liian monimutkainen asia etukäteen ymmärrettäväksi. Olemme kuitenkin yrittäneet parhaamme mukaan konkretisoida pikkusisaruksen syntymää esikoiselle. 

Ensinnäkin joka ilta meillä luetaan tytön pyynnöstä ”Minusta tulee isosisko” -kirjaa. Tämä kirja on aivan pakko saada lukea tai muuten uni ei tule. Kirjan kuvien kautta on tosi kiva käydä läpi vauvaan liittyviä asioita. Kirjassa käydään läpi kaikkea vauvoihin liittyvää aina vaipanvaihdosta lelujen lainaamiseen. Puhumme muutenkin paljon vauvasta päivän erilaisten askareiden ohella. Meillä on kyllä selvä etu siitä, että meidän 2-vuotias on todella lahjakas puhumaan. Hänen kanssaan voi käydä monimutkaisiakin keskusteluja vauvaan liittyen ja hän myös itse kyselee paljon pikkusisaruksesta.

Olemme jo ihan tietoisesti laittaneet vauvan tavaroita hyvissä ajoin esille. Valmistelimme hoitopöydänkin jo nyt, jotta se on tuttu juttu isosiskolle kun vauva syntyy. Hoitopöydän tavaroiden kautta olemme myös käyneet läpi, mitä vauvalle hoitopöydällä tehdään ja miten isosisko voi niihin toimiin osallistua. Myös vauvan pinnasänky on valmiina ja iltaisin usein yhdessä muistellaan, missäs se vauva nukkuikaan. Pieniä vaatteita ollaan myös yhdessä pesty ja laitettu laatikkoon. Kärryillä kulkiessa otetaan usein puheeksi se, että tytön kärryihin liitetään vauvan koppa, jossa vauva matkustaa kivasti isosiskon vierellä. ”Voin katsoa vauvaa tästä” on tyttö todennut omalta istuimeltaan. Tytön tuoli vaihdettiin Tripp Trapp -tuolista juniortuoliin ihan sillä ajatuksella, että hän ei enää koe syöttötuolia omaksi tuolikseen. Syöttötuolin tyttö toteaakin usein olevan vauvan tuoli.

Juuri sopivasti vauvan tuloon nähden sain myös vihdoin tilattua meidän esikoisen vauvavuoden valokuva-albumin. Joo, noloa, kauan siihen kyllä meni. Vauvakirjasta ollaan yhdessä katseltu, kuinka esikoista on hoidettu silloin kun hän oli pieni. Ja että hänkin on ollut äidin mahassa. Muutenkin olemme yrittäneet konkretisoida sitä, että vauva on äidin mahassa ja tulee sieltä joskus pois. Tuleva isosisko pussailee usein mahaa ja kuuntelee sitä stetoskoopilla. Hän osaa myös varoa vatsaa ja todeta samalla että ”äidin vatsassa on vauva”. 

Olemme myös jo etukäteen käyneet läpi tytön kanssa, että hän menee mummalle ja paapalle sitten yöksi kun vauva syntyy. On kiva, ettei koko asia sitten tule yllätyksenä kun aika koittaa. Olen miettinyt myös, että oman sairaalakassin valmistelun lisäksi voisimme yhdessä tytön kanssa valmistella hänelle oman yökyläkassin valmiiksi. Sekin olisi sitten valmiina lähtöön ja siellä olisi joku tuttu pehmolelu ja muuta turvaa tuovaa tavaraa yökyläreissulle. Täytyykin joku päivä ottaa asiaksi alkaa yhdessä koota yökyläkassia ja antaa tytönkin päättää, mitä kassiin laitetaan.

Tämmöisillä menetelmillä me olemme parhaamme mukaan yrittäneet valmistaa tulevaa isosiskoa elämänmuutokseen. Toki varmasti mustasukkaisuutta ja muita haasteita matkan varrella ilmenee, mutta ainakin olemme parhaamme mukaa yrittäneet selventää, mitä vauvan tulo merkitsee. Mielelläni otan vastaan vinkkejä siitä, miten te olette lastanne valmistaneet tai mihin ette osanneet yhtään varautua tms.