Body Pump – I think I’ve missed U

 

Olin tänään piiiitkästä aikaa Body Pump tunnilla. Luonnollisesti ohjaaja, joka normaalisti vetää kyseisen tunnin oli tänään estynyt ja häntä tuurasi juuri se universumin rytmitajuttomin ohjaaja, jonka tunteja olen yrittänyt vältellä. 

Paluu Pump-tunnille oli kuitenkin onneksi kokonaisuudessaan positiivinen kokemus. Totesin että olin jollain tapaa ikävöinyt levytankoja ja käsipainoja ja jopa kevyesti ällöttäviä, aina hiukan nihkeitä jumppamattoja. Treeni  itsessään sujui juuri siten kun voi puolen vuoden tauon jälkeen odottaa. Olin yltä päältä hiessä jo ensimmäisen varsinaisen sarjan jälkeen ja tunnin viimeiset sarjat vedin hampaat irvessä ja säälittävän pikkiriikkisillä painoilla jalat tutisten.

Selvisin kuitenkin (pääasiassa pelkällä tahdonvoimalla) tunnin loppuun. Ja tulihan siitä hyvä olo. Onneksi.  Niinkuin aina ennenkin.