12 tuntia

Aamulla kutsuin kotiini Amandan.

img_0908.jpg

Aamupalan nautimme takapihallamme Williamsburgissa. Paljon kahvia, bageleita sekä kananmunia – pitkän kaavan kautta niin kuin kuuluukin.

img_0922.jpg

Ruoan jälkeen suuntasimme kenkämme kohti ulkoilmakirppistä.

img_0914.jpg

Hän kokeili laseja.

img_0921.jpg

Minä kokeilin laseja.

img_0911.jpg

Ja pohdimme, millainen on American butt.

img_0924.jpg

Jätimme taaksemme kirppiksen, ja jo pian löysimme itsemme Café de la Esquinan terassilta margaritat käsissämme.

img_0957.jpg

Siitäkö se riemu vasta repesikin.

img_0952.jpg

En saanut tarkennettua.

img_0931.jpg

Amandallakin oli vaikeaa.

img_0965.jpg

Pää oli vielä vähän sekaisin, kun hipsimme hihitellen kasvisravintolaan. Yhtä maittavaa jälkiruokaa ja viinilasia myöhemmin päivämme päättyi olohuoneemme sohvalle kuuden muun kanssa. Tytön hyvästelin iltakymmeneltä monin halauksin.

 

Amandan tapasin ensimmäistä kertaa vasta tänä aamuna, ja vain 12 tuntia myöhemmin minulla oli uusi ystävä. Kuka olisi arvannut.

 

Joskus nyt vain kannattaa avata ovi ventovieraalle.

 

Mahtavaa alkavaa viikkoa kaikille, sekä vanhoille että uusille tuttavuuksille!

 

Kommentit (17)
  1. Ai hitsi! Joko kerkesit lähteä? Luulin, että olisit meidän nykkiläisten ilona pitempäänkin. 🙂

    Pahoittelut – mulla on tosiaan ollut aika kamala kiire, ja reissussakin olen käynyt. 

    Tsemppiä kaikkeen kuitenkin, Japaniin ja Ranskaan sitten joskus! Ilmoittelen, kun oon oon huudeilla!

  2.  

    Terppa Laura!
     
    Harmi ettei keritty enemmän hengailemaan kun New Yorkissa majailin – nyt sitä ollaan takaisin kotosuomessa ja kohtapuoliin jo Jaappanissakin. Tervetuloa vieraisille, mikäli Manhattan alkaa ahdistamaan!
     
    Lukiessani blogiasi voin leikkiä, että tunnetaan paremminkin kuin yksien kattobileiden kautta. 😛
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *