AJLP, aikaa jälkeen lopputyön palautuksen

tukka_0.jpg

Perjantaina se tapahtui: hyvästelin kaksin kappalein maailmalle lähteneen lopputyöni.

Täytyy myöntää, että nyt kun elämä on pyörinyt vain samaisen projektin ympärillä viimeiset viisi kuukautta, vapaa-ajan käsite on alkanut hämärtyä. Kun on pakertanut kaiken tämän ajan epäinhimillisen pituisia työpäiviä ilman lomaa, olo oli kieltämättä orpo, kun tiputin 1,1-kiloisen kirjekuoreni postilaatikon luukusta alas. Seuraava etappi onkin sitten joulukuu, jolloin esittelen työni viidelle pariisilaiselle muotialan ammattilaiselle ja valmistun sellaiseksi itsekin.

Tänä viikonloppuna juhlistin kirjallisen lopputyön valmistumista nukkumalla pitkät yöunet, käymällä juoksulenkillä, pidennetyllä sunnuntaibrunssilla ja laittamalla Twin Peaksit pyörimään. Jotain vapaalle vaihtamisestani kertonee myös se, että olen kulkenut kolme päivää samassa angstisessa ysäriteinilookissani, eli kukkamekossa, mustissa bootseissa ja parkatakissani. Lisäkapinana lakkasin kynnet oransseiksi ja matchasin ne syyllisyyttä tuntematta fuksianpunaisiin huuliin. Jes!

Nyt menen kuitenkin jatkamaan iltaa Agent Cooperin seurassa. Voikaa hyvin ystävät rakkaat!

Kommentit (6)
  1. Hei vielä! Ihana kuulla, että sait kannustusta sanoistani. Usko tai älä – et ole kokemustesi kanssa yksin! Uuden kielen oppiminen välillä hyvin turhauttavaa ja sen kanssa ylipäätänsä ”sinuiksi” pääseminen kestää oman aikansa. Älä ole liian ankara itsellesi. Muista, että virheitä saa ja pitääkin tehdä.

    Suuri tsemppipotku sulle! 🙂

  2. Hei Laura, kiitos todella paljon inspiroivista sanoistasi. Minulla oli eilen tosi kehno päivä kielitaitoni kanssa, mutta luettuani kommenttisi niistin itkut pois ja sain jopa päivän ensimmäisen hymyn muotoiltua kasvoilleni. Mieliala kohosi saman tien ja koko loppu päiväni oli pelastettu. Suurkiitos tästä! 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *