Kunhan teet

2015 on periaatepäätösten vuosi. Toissapäivänä tein taas hyvän sellaisen.

Päätin, että ostaisin rannekellon ja oikean kalenterin. Niiden käyttöä olen vältellyt koko aikuisikäni. Tekosyyni on aina ollut sama: en halua olla tietoinen ajankulusta. En halua suunnitella elämääni liian pitkälle. Ja siksi en hanki kumpaakaan.

Paitsi nyt.

Täydellisyydentavoittelu on aina ollut salainen paheeni.

Ruokakaupassa asiointi on kinkkistä, jos en kävele sinne valmiin listan kanssa. Heikoimpina hetkinä en yksinkertaisesti osaa päättää, ottaisiko rypäleitä, juustoa vaiko molempia. Pelkään valita väärin.

Sama pätee kalenterin pitämiseen. Entäs jos suunnitelmani muuttuvat, mieleni muuttuu? Entäs jos kirjoitan huonolla käsialalla? Sitten olisi koko kalenteri pilalla!

Olen onneksi vihdoin ymmärtänyt, miten mielipuolista käytökseni on. Ja juuri siksi tarvitsen kellon ja kalenterin. Haluan ja vaadin olla tietoinen ja suunnitelmallinen omasta elämästäni.

Eilen aloitin kalenterista.

Entinen minäni olisi etsinyt sopivaa päiviä tai jopa monta viikkoa. Tutkinut valikoimia, turhautunut epätäydellisiin vaihtoehtoihin. Pahimmassa tapauksessa koko kalenteri olisi jäänyt ostamatta.

Nykyinen minäni? Kävelee sisään ensimmäiseen näkemäänsä paperikaupaan. Kysyy taskukalenteria. Ei löydy. Täydellisen taskukalenterin sijaan ostaa kaupasta ihan kivan pöytäkalenterin. Käveli ulos kaupasta 15 minuutissa.

Kalenteriani aloin täyttää samoin tein. Kaikki meni mallikkaasti, kunnes tein kirjoitusvirheen. Ärsytti, mutta jatkoin. Ja aion jatkaa koko vuoden.

Valikoivuudesta ja hyvästä mausta voidaan olla monta mieltä, mutta tämä on fakta: täydellisyydentavoittelu on ajanhukkaa. Joskus hyvä passaa.

On hulluutta olla tekemättä suunnitelmia, deittailematta ihan söpöjä tyyppejä tai kokeilematta uusia asioita, koska ne se saattavat mennä pieleen. Ne menevät, jos ovat mennäkseen. Epätäydellisyys ja mokaaminen on vapauttavaa.

Itsensä nolaamisesta puheen ollen:

Tämän postauksen myötä kuulun myös niihin ihmisiin, jotka ammentavat elämäntotuuksiaan urheilumerkkien kulahtaneista iskulauseista.

Naiset – kun Nike sanoo just do it, niin just do it. Kunhan teet. Millään muulla ei ole väliä.

Niin teen minäkin.