Mainen malliin

IMG_7922.jpg

IMG_7945.jpg

IMG_7801.jpg

IMG_7769.jpg

IMG_7816.jpg

IMG_7810 copy.jpg

IMG_7951.jpg

IMG_7741.jpg

Humiseva Atlantti, liitelevät lokit ja hiekalle rantautuneet aarteet.

Siinä Mainen viikonloppumme kohokohdat.

20 kilometrin pyöräreissumme vei meidät majakoille, tuuliseen rantaravintolaan ja jätskikioskille. Rannalle polttopuita keräilemaan ja niitylle villikukkia poimimaan. Ajoittain tunnelma oli kuin Suomen maaseudulla niin ikään  ainakin jos laskuista jätetään jättimaasturit ja jenkkityyliset omakotitalot koriskenttineen.

Kiitos veden läheisyyden ja raikkaan meri-ilman, Maine nousi helposti yhdeksi kauneimmista vierailemistani Yhdysvaltain osavaltioista. Aaltojen kohinaan ja lokkien ääniin olisi voinut herätä vaikka joka aamu. Virkistävä löytö ajokortittomalle olivat myös teiden varsilta löytyvät pyöräkaistat, jotka ovat äärimmäisen autokeskeisessä maassa harvinaista herkkua.

Vatsanväänteitä tuotti ainoastaan hummerikoju. Silloin tällöin merenantimia nautiskelevana en vain millään päässyt yli Mainen erikoisuuden vähintäänkin epäeettisestä valmistustavasta. Niinpä päädyin, Atlantin äärelläkin, vanhaan kunnon kasvisburgeriin. 

Porskikaa rauhassa, hummeriystävät!

Kommentit (8)
  1. Uuuu, mäkin haluan Maineen! Ja Vermontiin!

    1. Kantsii! Vermontkin on tosi ihku – eräiden mukaan Yhdysvaltain Ruotsi 🙂

  2. Minun täytyy kertoa yksi asia.

    Olen viikon ajan miettinyt vähän väliä tuota sinun valkoista kirjain toppiasi. Se on mahtava.

    Ja nyt uskaltaudun kysymään, mistä olet sen hankkinut?

    1. Se oli varsin sattumanvarainen löytö! Vaihdellaan kämppiksen kanssa vaatteita aina tuon tuosta, ja tämä vähän niin kuin jäi mulle.

      En tiedä milloin ja mistä pusero on hankittu, mutta ihana se on 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *