Yksi tämänkertaiselta matkalta eniten odottamistani asioista oli autoretki Islannin maaseudulle.

Tällä kertaa pysyttelimme länsirannikolla suuntanamme pohjoinen ja puolentoista ajotunnin päässä sijaitseva piskuinen Reykholt. Matkanteon lomassa pysähdyimme ihailemaan rannikon talvisia maisemia jäävesiputouksineen – ehdottomasti kokemisen arvoinen näky kesäisen kirjavaan luontoon verrattuna.  

Impulsiivinen, lauantaiaamuyönä tapaamani matkailijaköörin kanssa taitettu päiväretki sujui letkeästi.

Illan hämärtämään Reykholtiin saavuttuamme meillä oli enää yksi toive: päästä uimaan. Jokainen tienoon maauimala oli kiinni, joten kysäisimme mahdollisuuksiamme seudun ainoasta hotellista.

Pian kävi ilmi, että keskeltä pimeää kylää löytyi ihkaoikea islantilainen hot spot, jonka pienessä maakellarimaisessa, hyisevän kylmässä pukeutumistilassa vaihdoimme bikinit päälle ennen kuin hyppäsimme 40-asteiseen altaaseen tähtitaivaan alle. Pulahdushetkenämme näimme sekä revontulet sekä kaksi kiitotähteä. 

Jos valoa olisi ollut puhelimen taskulamppua enemmän, tietäisin nyt, että altaamme näytti tältä.  Beatlesia lainatakseni: elämä on helpompaa silmät kiinni.

Paitsi Islannissa, sanon mä.