La fête foraine, eli tivoli, on taas täällä! Tuon maailmanpyörän näkeminen ei aiheuta pelkästään hyvän mielen, mutta se saa myös mielikuvituksen laukkaamaan. Hattaratreffit huvipuistossa ihanan pojan kanssa voisivat hyvinkin kuulua kesäiselle to-do-listalleni.

Kaksnytneljäseitsemän lopputyöahdistuksessa olevalta ropisee sylikaupalla empatiaa samassa pulassa pyöriskeleville kanssaopiskelijoille: siispä, jos olet törmännyt kolme käsinommeltua neuletta sisältävään muovikassiin Place du Marché Saint-Honorén kulmilla, soita tähän numeroon. Nyt on kyse elämästä ja kuolemasta. Ja valmistumisesta.

Sunnuntaina kävin piraattisyntymäpäivillä, joissa oli tarjolla cupcakeja amerikkatyyliin perinteisen kakun sijaan. Ylimääräistä energiaa vaadittiin lähinnä kolmevuotiaan pääkallopaidassa ja tutussa viilettäneen kummitytön perässä pysymiseen.

Firmamme kontolla ovat muun muassa Tranoï-muotimessut, jotka pidettiin toissaviikolla. Sieltä jäi jotain yli: nimittäin näitä mustia nahkarannekkeita. Olenko nyt ihan ulapalla vai onko kyseessä kenties hienoin messuranneke ikinä? 

Niin ja minulla on ehkä uusi laukku. Voi Pariisin alennusmyynnit!

Jonkin sortin kuulumisina sanottakoon muuten, että tämä jää viimeiseksi viikokseni L’Eclaireurilla toisin kuin alunperin oli tarkoitus. Seuraavan kuukauden teenkin sitten kokopäivisesti lopputyötäni, joka menee luultavast IFM:llä ja kirjastossa istuen.Uudet työkuviot ja muutokset odottavat minua elokuussa, ja olen kauhean innoissani! Niistä enemmän piakkoin.